Moni ummistaa silmänsä ympärillään tapahtuvalta vääryydeltä vedoten rakkauteen tai suvaitsevaisuuteen. Suvaitsevaisuus on kuitenkin pohjimmiltaan rakkaudettomuutta. Se on katseen kääntämistä pois toisen toimiessa väärin ja selän kääntämistä aidolle välittämiselle. Tätä välinpitämättömyyttä nimitetään sitten hurskaasti lähimmäisenrakkaudeksi. Jumalan vaikuttama rakkaus ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee totuuden voittaessa (1. Kor. 13:6). On siis oikeaa rakkautta puhua totuutta ja nuhdella avoimesti kuin vaieta, sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen ja johtaa pelastukseen (2. Kor. 7:10). Vain tunnustamalla syntimme, Jumala antaa meille ne anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä (1. Joh. 1:9).
Puhutaan totuutta rakkaudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti