torstai 31. joulukuuta 2015

Luota lupaukseen

”Huomaamme näin, että perillepääsyn esti epäusko.” (Hepr. 3:19)

Israelilaiset eivät päässeet luvattuun maahan, koska he eivät uskoneet Jumalan varjelukseen ja kykyyn auttaa heitä maan haltuun ottamisessa. Kahdestatoista tiedustelijasta vain Joosua ja Kaaleb luottivat Jumalaan, mutta kymmenen muuta saivat epäuskossaan kansan pelkäämään ja kapinoimaan Jumalaa vastaan. Niinpä he joutuivat harhailemaan erämaassa neljänkymmenen vuoden ajan ja vain Joosua ja Kaaleb saivat aikanaan astua luvattuun maahan (4. Moos. 13-14). Surullinen vaihtoehto loistavalle tulevaisuudelle, joka oli varattu koko kansaa varten. Luottamuksen puute ja epäusko esti saamasta kaikkein parhaimman. Uskotaan ja otetaan todesta Jumalan sanan lupaukset, vaikka elämämme olosuhteet puhuisivatkin päinvastaista. Usko on luja luottamus siihen, että Jumala voi.

Ei anneta minkään estää.

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Mahdotonta?

”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.” (Mark. 16:15)

Mahdotonta! Kaikkialle maailmaan! Kaikille luoduille! Et voi olla tosissasi! Usein ajattelemme evankeliumin julistamista ensin koko maailmalle, koko maalle tai koko kaupungille, jolloin Jeesuksen meille antama toimeksianto tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Mutta jos lähdemmekin liikkeelle voittamaan yhden henkilön kerrallaan Kristukselle, tehtävän mittasuhteet ovat realistisella tasolla. Ja siltikään me emme kykene työn suorittamiseen omassa voimassa ja viisaudessa. Me olemme onneksi saaneet Jumalalta voiman olla Kristuksen todistajia lähipiiristä aina maitten ääriin saakka (Apt. 1:8). Kaikkialle maailmaan alkaa oman kerrostalohuoneiston, rivi- tai omakotitalon oven ulkopuolelta. Naapurista. Ystävästä. Koulukaverista. Lähdetään liikkeelle Pyhän Hengen voimassa kohtaamaan ja rakastamaan ihmisiä yksi kerrallaan Jumalan valtakuntaan. 

Mahdollista!

tiistai 29. joulukuuta 2015

Ajan merkkejä

”Milloin se kaikki tapahtuu? Kerro meille, mikä on merkkinä siitä, että sen toteutuminen on lähellä.” (Mark. 13:4)

Mikä on merkkinä lopun ajoista? Netti on pullollaan erilaisia sivustoja ja ryhmiä, jotka kuumeisesti tulkitsevat aikamme uutisia ja tapahtumia nähden kaikkialla merkkejä niin uudesta maailman järjestyksestä, illuminaatista, antikristuksesta kuin maailmanlopusta. Joka sukupolvessa on ollut aina niitä, jotka ovat ilmoittaneet tietävänsä varmuudella, koska Jeesus tulee takaisin. On tarjottu vuosilukuja ja päivämääriä. Ja kun kyseiset ajankohdat on ohitettu, tarjotaan selitys ja uusi ajankohta. Yksikään näistä arvauksista ei ole vielä osunut kohdalleen, koska Jeesus palaa tarkalleen Jumalan aikataulussa ja suunnitelmassa (2. Piet. 3:9). On toki hyvä seurata aikaa, jossa elämme, mutta Jeesuksen paluu ei jää keneltäkään huomaamatta, sillä Hän tulee pilvien keskellä suuressa voimassa ja kirkkaudessa (13:26). Ei siis anneta kaiken maailman arvuuttelijoiden pelotella tai johtaa meitä harhaan (2. Tess. 2:2-3). Käytetään meille annettu aika evankeliumin julistamiseen, jotta mahdollisimman moni voisi saada elävän uskon Jeesukseen.

Hän tulee takaisin!

maanantai 28. joulukuuta 2015

Välipala-automaatti

”Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte, uskokaa, että olette sen jo saaneet, ja se on teidän.” (Mark. 11:24)

Jeesus rohkaisee meitä rukoilemaan. Pyytämään mitä tahansa. Voimme rukoilla uskalluksella, koska meillä on rukouksia kuuleva Isä, joka voi tehdä jopa paljon enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella (Ef. 3:20). Mikä olisikaan mukavampaa kuin saada aivan kaikki, mitä ikinä osaamme pyytää ja vielä enemmän? Jumala ei ole kuitenkaan välipala-automaatti. Meidän rukouksemme ovat usein hyvin minäkeskeisiä ja pyyntöjämme ohjaavat itsekkäät tarpeemme ja halumme. Jaakob sanookin, ettemme saa, koska pyydämme väärässä tarkoituksessa kuluttaaksemme kaiken mielihaluissamme (Jaak. 4:3). Jeesuksen rukouksen keskiössä oli aina Isän tahdon tapahtuminen ja näin Hän opetti meitäkin rukoilemaan: Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa (Matt. 6:10). Me saamme rukoilla uskossa rohkeasti luottaen, että rukouksemme kuullaan. Jumalan tahdon tapahtuminen asioissamme on aina paras mahdollinen rukousvastaus.

Rukoillaan hengessä ja totuudessa.

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Huuda riemusta

Laulakaa Herralle uusi laulu! Hän on tehnyt ihmeellisiä tekoja. Hänen oikea kätensä, hänen pyhä voimansa on tuonut voiton." (Ps. 98:1)

"Maa, kohota Herralle riemuhuuto! Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa! Ylistäkää Herraa harpun sävelin, soittakaa ja laulakaa! Pauhatkoon meri kaikkineen, juhlikoon maa, juhlikoot sen asukkaat! Taputtakoot virrat käsiään, yhtykööt vuoret niiden iloon Herran edessä, sillä hän tulee ja tuo maailmaan oikeuden. Hän hallitsee maanpiiriä vanhurskaasti, tuomitsee kansoja oikeuden mukaan.” (98:4-9) Herra on kaiken ylistyksemme arvoinen, sillä Hän on tehnyt, tekee ja tulee tekemään ihmeellisiä tekoja. Annetaan kaikki kunnia Jumalalle, joka voi. Julistetaan kaikille kaikkialla: Hän on voimallinen.

Kohota Herralle riemuhuuto!

lauantai 26. joulukuuta 2015

Johdatusta etsimässä

”Pyydä Herraa, Jumalaasi, ilmoittamaan meille, mihin meidän on mentävä ja mitä meidän on tehtävä.” (Jer. 42:3)

Kansa johtajineen tuli pyytämään profeetta Jeremiaa kysymään Jumalalta neuvoa tulevaan. Jeremia lupasi rukoilla ja kysyjät totella, olipa Jumalan tahto mikä tahansa. Kymmenen päivän kuluttua Jeremialle tuli sana Herralta, jonka hän ilmoitti kysyjille lupauksen kera, että Jumala on heidän kanssaan ja pelastaa heidät. Jeremia näki, ettei vastaus ollut se, jota he odottivat, joten hän kysyi, aikovatko he hylätä Jumalan sanan ja olla tottelematta Häntä (42:4-21). Niin juuri he tekivät. Jeremian sanat kyseenalaistettiin, päälliköt ja kansa kieltäytyivät tottelemasta ja he toimivat lopulta vastoin Jumalan tahtoa (43:2-7). Meillä on kiusauksena vääntää ja selittää Raamattu monelle mutkalle, jos emme halua taipua noudattamaan sitä ja sen selviä ohjeita. Otetaan siis Sana kokonaan vastaan, annetaan sen tulla kohti ja ojennetaan elämäämme sen ohjeiden mukaan.

Raamattu on Jumalan sana.

perjantai 25. joulukuuta 2015

Ilon aika

Ääni huutaa autiomaassa: "Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!" (Mark 1:3)

Kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti Poikansa maailmaan (Gal. 4:4). Tuona maailman historian täydellisesti muuttavana yönä enkelit kuuluttivat ilosanoman, joka kuuluu kaikille: "Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” (Luuk. 2:11) Kun Johannes Kastaja muutama kymmenen vuotta myöhemmin aloitti toimintansa, moni ajatteli hänen olevan profeettojen lupaama Messias. Johannes ei kuitenkaan ollut tuo seimeen syntynyt Vapahtaja, vaan pelkkä sanansaattaja, joka julisti: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes kumartumaan ja avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä.” (1:7-8) Jeesus Kristus, Vapahtaja, asuu meissä Pyhän Henkensä kautta. Hän on Immanuel, Jumala kanssamme (Matt. 1:23).

Halleluja!

torstai 24. joulukuuta 2015

Ihan ajallaan

”Onko hän muka tullut, niin kuin lupasi?" (2. Piet. 3:4)

Herran päivä tulee kuin varas. Sinä päivänä taivaat katoavat jylisten, taivaankappaleet palavat ja hajoavat. Silloin paljastuu maa ja kaikki, mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan. Koska tämä kaikki näin hajoaa, millaisia onkaan pyhässä elämässä ja hurskaissa teoissa oltava meidän, jotka odotamme Jumalan päivää ja joudutamme sen tuloa – tuon päivän, joka saa taivaat liekehtien hajoamaan ja taivaankappaleet sulamaan kuumuudesta. Meillä on hänen lupauksensa ja siihen luottaen me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee. Kun me tätä kaikkea odotamme, pyrkikäämme siihen, että Herra aikanaan voisi havaita meidät puhtaiksi ja moitteettomiksi ja meillä olisi rauha (3:10-14)

Herra ei vitkastele täyttäessään lupaustaan.

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Loppu on lähellä

”Kaiken loppu on lähellä." (1. Piet. 4:7)

Loppu lähestyy. Sotia. Talouden romahdus. Maanjäristyksiä. Vainoja. Ilmastonmuutos. Luopumus. Jeesuksen paluu. Mitä tehdä? Hätääntyä? Lamaantua? Ei suinkaan. Pietari kehottaa olemaan ymmärtäväinen ja raitis, jotta voisimme rukoilla (4:7). Saamme ymmärtää, mitä aikaa elämme, mutta meidän ei pidä olla huolissamme, koska saamme rukoillen heittää kaikki murheemme - omat ja koko maailman - Hänen kannettavakseen. Hän pitää meistä huolen (5:7). Jumala itse myös varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa meidät (5:10). Vielä on aikaa rakastaa ja palvella lähimmäisiämme niillä armolahjoilla, jotka olemme saaneet ja sillä voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Hän tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta (4:8-11).

Rukoillaan ja tehdään työtä.

tiistai 22. joulukuuta 2015

Ilosanoma

”Juuri tämä sana on teille ilosanomana julistettu.” (1. Piet. 1:25)

Jumala on armossaan synnyttänyt meidät uuteen elämään ja antanut meille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista (1:3). Meitä ei ole lunastettu isiltä perimästämme tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan Jeesuksen Kristuksen kalliilla verellä (1:18-19). Jumala myös varjelee voimallaan meidät uskossa, niin että me saavutamme uskon päämäärän, sielujen pelastuksen (1:5, 9). Me saamme kerran perinnön, joka ei turmellu, ei tahraannu eikä kuihdu. Se on varattuna meille taivaissa (1:4). Pidetään sen tähden ajatuksemme kirkkaina ja pannaan täysi toivomme siihen armoon, joka annetaan meille Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä (1:13).

Mikä ilosanoma!

maanantai 21. joulukuuta 2015

Mahdotonta

”Suurella voimallasi ja väkevällä kädelläsi sinä olet luonut taivaan ja maan. Mikään ei ole sinulle mahdotonta!" (Jer. 32:17)

Jeremia tiesi, ettei Jumalalle ole mikään mahdotonta. Hän on suuri ja väkevä. Hänen ajatuksensa ovat suuret. Hänen tekonsa ovat voimalliset (32:18-19). Mikään ei ole Hänelle mahdotonta. Ei mikään. Meidän on helppoa vastata Jeremian sanoin, kun meiltä kysytään, onko Jumalalle mikään mahdotonta. Mutta mitä vastaamme silloin, jos meiltä kysytään, onko Jumalan mahdotonta toimia meissä tai meidän elämämme kautta. Kovin helposti tekisi mieli sanoa, että löytyy moniakin syitä, mutta meidän mahdottomuutemme ei ole ongelma Hänelle. Jumala voi tehdä meissä vaikuttavalla voimallaan monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella (Ef. 3:20).

Mikään ei ole mahdotonta.

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Jumalan avulla

”Jumalan avulla olen kuitenkin selvinnyt tähän päivään asti ja voin nytkin täyttää todistajan tehtävääni." (Apt. 26:22)

Paavali tiesi, että ilman Jumalan apua hänen työnsä on mahdotonta. Kukaan meistä ei selviä vain omassa viisaudessaan ja voimassaan. Ei ainakaan Jumalan valtakunnan asioissa (Joh. 15:4-5). Jeesuksessa meillä on kuitenkin kaikki, mitä tarvitsemme elämään ja jumalisuuteen, sillä tunnemmehan Hänet, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja voimallaan (2. Piet. 1:3). Saamme pyytää Häntä täyttämään meidät Pyhällä Hengellään (Ef. 5:18). Hän antaa meille kaiken voiman, viisauden ja kyvyn Kristuksen todistajana toimimiseen.

Jumalan avulla eteenpäin.

lauantai 19. joulukuuta 2015

Tämän kaupungin Herra

”Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt." (Jer. 29:7)

Jeesuksen omina meitä ei ole kutsuttu vetäytymään ympärillämme olevasta maailmasta, vaikka emme kuulukaan maailmaan (Joh. 17:16). Meitä ei ole kutsuttu myöskään mukautumaan ympärillämme olevan maailmaan ja sen arvoihin (Room. 12:1-2). Meidät on kutsuttu toimimaan paikkakuntamme parhaaksi ja rukoilemaan sen puolesta, sillä sen menestys on meidänkin menestyksemme (29:7). Ei siis pelkästään valiteta tai synkistellä, vaikka syitä ja aiheita olisikin, vaan siunataan. Suostutaan siihen, että Jumala saa vaikuttaa meissä sekä tahtomista että tekemistä hyvän tarkoituksensa mukaan. Pidetään ennen kaikkea esillä elämän sanaa Jeesuksesta Kristuksesta, sillä se on parasta, mitä jokainen ihminen tarvitsee (Fil. 2:13-16). 

Hän on tämän kaupungin Herra.

perjantai 18. joulukuuta 2015

Normaalia elämää

”Poika vietiin elävänä kotiin, ja kaikki olivat iloissaan ja rohkealla mielin.” (Apt. 20:12)

Paavali puheen venähtäessä pikkutunneille Eutykos-niminen nuorukainen nukahti ja tippui kolmannen kerroksen ikkunasta maahan ja kuoli. Paavali meni alas, painautui häntä vasten, kietoi kädet hänen ympärilleen, totesi pojan olevan elossa, palasi yläkertaan ja keskusteli opetuslasten kanssa vielä pitkään (20:7-11). Hän ei tehnyt asiasta numeroa, sillä sehän oli vain normaalia Jumalan valtakunnan elämää. Tuota ihmettä olivat varmaan muiden mukana todistamassa myös Timoteus ja Trofimos (20:4). Timoteus, jota Paavali kehotti käyttämään viiniä vatsavaivojen vuoksi (1. Tim. 5:23) ja Trofimos, joka jätettiin sairastamaan Miletokseen (2. Tim. 4:20). Parantuminen ja ihmeet eivät olleet Paavalille joko-tai-vaihtoehto, vaan pikemminkin sekä-että. Hänelle ei ollut ongelmaa siinä, että toisinaan Jumala paransi ihmeen kautta (19:11-12) ja että toisinaan inhimilliset lääkintäkeinot ja lepo olivat tarpeen. Mitäpä, jos mekin voisimme ajatella samalla tavoin?

Meillä on ihmeitä tekevä Herra.

torstai 17. joulukuuta 2015

Ota itse selvää

”He ottivat sanan halukkaasti vastaan ja tutkivat päivittäin kirjoituksista, pitikö kaikki paikkansa.” (Apt. 17:11)

Beroian juutalaiset ovat meille hyvänä esimerkkinä. Heille ei riittänyt vakuudeksi pelkästään se, mitä Paavali ja Silas julistivat, vaan he tutkivat kirjoituksista, pitikö kaikki paikkansa. Aivan liian moni ei lue Raamattua päivittäin. Oman Raamatun tutkiminen on korvattu niin Radio Dein ja TV7:n opettajilla, kristillisillä blogeilla ja sivustoilla kuin Facebookissa ja Youtubessa leviävillä mielipiteillä. Kaikkiin näihin mahtuu hyvää, Jumalan sanan mukaista opetusta, mutta myös kyseenalaisia, jopa epäraamatullisia ajatuksia. Valitettavan moni hyväksyy varauksetta kaiken, mitä he kuulevat tai lukevat ja valitettavan moni näkee harhaoppeja ja vaaroja kaikkialla. Ei sorruta äärimmäisyyksiin, vaan otetaan Sana vastaan ja tutkitaan itse, mitä Raamattu asioista sanoo. 

Raamattu on elämän ja opin ylin ohje.

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Kapuloita rattaisiin

”Heidän puheensa johdosta suuri joukko juutalaisia ja kreikkalaisia tuli uskoon.” (Apt. 14:1)

Paavali ja Barnabas julistivat Ikonionissa Jeesusta Kristusta ja suuri joukko sai tulla uskoon. Kaikki eivät kuitenkaan iloinneet evankeliumin menestyksestä. Sellaiset juutalaiset, jotka eivät uskoneet evankeliumia, lietsoivat suuttumusta kaupunkilaisten keskuudessa. He myrkyttivät ihmisten mielet ja yllyttivät heitä vastustamaan Paavalia ja Barnabasta (14:2). Ilosanoma ei saanut kaikkia iloiseksi. Vastustus tuleekin usein suunnasta, josta sitä on odotettavissa. Joskus se tulee yllättäen suunnasta, jota ei ensimmäisenä ajattele. Omien joukosta. Kauhistellaan, että uskoontulo tapahtui väärällä tavalla, väärässä seurakunnassa tai väärän julistajan kautta. Uudestisyntymisen ihme ei saakaan meitä iloitsemaan yhdessä enkelien kanssa (Luuk. 15:10). Vastustuksesta huolimatta apostolit jatkoivat työtään, puhuivat rohkeasti, ja Herra vahvisti armonsa sanan tunnusteoin ja ihmein, jotka tapahtuivat heidän kättensä kautta (14:3). 

Ei lannistuta!

tiistai 15. joulukuuta 2015

Full HD näkyjä

”Hän ei kuitenkaan ymmärtänyt, että se, mitä hänelle tapahtui, oli totta, vaan luuli sitä näyksi.” (Apt. 12:9)

Pietari oli väkevä hengen mies. Joppessa ruokaa odottaessaan hän rukoili ja joutui hurmoksiin (10:10). Pohtiessaan saamaansa ilmestystä, Pyhä Henki antoi hänelle tarkat ja yksityiskohtaiset ohjeet, mitä tulisi tehdä (10:19-20). Kun Herodes ryhtyi väkivaltaisiin toimiin seurakunnan jäseniä kohtaan, hän vangitutti Pietarin (12:1-3). Jumala lähetti kuitenkin enkelin vapauttamaan Pietarin, joka oli unessa kahden sotilaan välissä. Kahleet putosivat, Pietari pukeutui ja seurasi enkeliä ulos vankilasta kaikkien vartijoiden ohi (12:6-10). Pietari ymmärsi vasta ulkona, että se, mitä tapahtui, oli totta (12:11). Kuinka realistiset ja voimakkaat mahtoivatkaan olla Pyhän Hengen Pietarille antamat näyt ja ilmestykset, kun hän luulee todellista tapahtumaa näyksi (12:9). Mahtaisiko hän tänä päivänä mahtua lainkaan oikeaoppisten kategoriaan, jos erehtyisi kertomaan kokemuksistaan? Sama Pyhä Henki, joka puhui Pietarille, toimii yhä edelleen, mutta onko meillä halua kuulla Häntä?

Puhu, Herra!

maanantai 14. joulukuuta 2015

Kaikki ei ole kaupan

Mutta Pietari sanoi hänelle: "Kadotukseen joudut rahoinesi, kun luulet, että Jumalan lahja on rahalla ostettavissa!" (Apt. 8:20)

Samarian pääkaupungissa asui Simon, joka väitti olevansa jotakin suurta. Ihmiset olivat juosseet hänen perässään, koska hän oli hämmästyttänyt heitä noitatempuillaan. Tilanne muuttui, kun Filippos tuli julistamaan hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta Kristuksesta ihmeiden ja tunnustekojen kera. Aidot Pyhän Hengen vaikuttamat ihmeet ja voimateot saivat monet, myös Simonin, hämmästyksestä suunniltaan ja kääntymään elävän Jumalan puoleen (8:5-13). Pietari ja Johannes lähetettiin kaupunkiin ja kun Simon näki, että ne, joiden päälle apostolit panivat kätensä, saivat Pyhän Hengen, hän halusi ostaa tuon voiman (8:17-19). Pietari nuhteli Simonia kovin sanoin ja kehotti häntä tekemään parannuksen (8:22-23). Jumalan anteeksiantamus ja Pyhän Hengen voima eivät ole kauppatavaraa, jota myydään tai ostetaan. Ne lahjoitetaan yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Jeesuksen Kristuksen tähden.

Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Kokemusteologiaa

”Millä voimalla ja kenen nimessä te tämän teitte?" (Apt. 4:7)

Ramman parantaminen vei apostolit vastaamaan kysymykseen valtuutuksesta, jota oli kysytty myös Jeesukselta (Mark. 11:28). Millä voimalla ja kenen nimissä te toimitte? Tämä on varsin tarpeellinen kysymys edelleenkin, sillä ajassamme liikkuu monenlaisia toimijoita ja on aina hyvä varmistaa, mikä on toiminnan vaikutin ja lähde. Valitettavasti monelle kyselijälle ei riitä sama vastaus, jonka apostolit antoivat: ”Se tapahtui Jeesuksen Kristuksen nimessä." (4:10) Teemme aivan liian usein teologiaa kokemuksistamme, mutta aivan yhtä usein myös kokemuksen puutteesta. Arvioinnin perusteena ei olekaan enää Raamatun sanan opetus ja lupaukset, vaan henkilökohtaiset kokemuksemme. Tätä kokemustamme tukemaan poimimme sitten sopivia raamatunkohtia, vaikka syytämme juuri samanlaisesta valikoivasta Raamatun käytöstä niitä, jotka ovat mielestämme väärässä. Ojennetaan omaa elämäämme Jumalan sanan mukaan ja annetaan sen muokata ajatteluamme enemmän kuin kokemuksemme tai niiden puuttuminen (Ef. 4:23-24).

Pysy sanassa.

lauantai 12. joulukuuta 2015

Ei hätäillä

”Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan jääkää odottamaan sitä, minkä Isä on teille luvannut ja mistä olette minulta kuulleet.” (Apt. 1:4)

Pitkänperjantain tappio oli vaihtunut ylösnousemuksen riemuun, jota seuranneiden neljänkymmenen päivän ajan Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ja puhui heille Jumalan valtakunnasta (1:3). Opetuslasten innon saattaa aistia ja olisi odottanut, että Jeesus olisi kehottanut heidän lähteä heti valloittamaan maailmaa. "Varatkaa Jerusalemin stadion, jakakaa kutsuja kaikille ja järjestäkää evankelioimiskokous." Sen sijaan he saivatkin kehotuksen odottaa Isän lupausta. Jeesus tiesi, ettei opetuslasten innostus ja persoonalliset kyvyt ja taidot pelkästään riitä annetun tehtävän suorittamiseen (Mark. 16:15). He tarvitsevat Pyhän Hengen, Puolustajan, joka on ja pysyy heissä (Joh. 14:17). Hän antaa voiman ja tekee sen, mihin he eivät itse pysty (1:8). Opetuslapset tottelivat, odottivat ja muuttivat maailman. 

Maltammeko me odottaa?

perjantai 11. joulukuuta 2015

Sijaistoimintoja

”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt. 28:19)

Menkää siis ja rakentakaa valtavan suuria kirkkorakennuksia kuvastamaan Jumalan suuruutta. Menkää siis ja laatikaa hienot kaavat, jotka yrittävät välittää Jumalan rakkautta. Menkää siis ja muotoilkaa opillisesti puhtaat ja steriilit käsitteet selittämään uskoanne. Menkää siis ja laatikaa byrokratia, jonka pyörittämisessä saatte aikanne kulumaan. Olemmeko onnistuneet rakentamaan Jeesuksen meille antaman lähetyskäskyn ympärille toimintaa ja toimintoja, jotka vievät meitä sivuun opetuslasten tekemisestä? Opetuslasten, jotka elävät läheisessä suhteessa Jeesukseen kasvaen Sanan ja Hengen vaikutuksesta Hänen kaltaisuuteensa. Opetuslasten, jotka noudattavat kaikkea, mitä Jeesus käski noudattaa ja elävät sen mukaan rakastaen, palvellen, parantaen ja julistaen. Opetuslasten, jotka tekevät opetuslapsia, jotka tekevät opetuslapsia. Kaikki kansat eivät ole vielä Jeesuksen opetuslapsia, joten palataan alkuperäiseen tehtävään.

Työmme on kesken.

torstai 10. joulukuuta 2015

Äkkiherätys

”Kun sulhanen viipyi, heitä kaikkia alkoi väsyttää ja he nukahtivat.” (Matt. 25:5)

Jeesus kertoi vertauksen kymmenestä morsiusneidosta, jotka lähtivät sulhasta vastaan. Sulhasen viipyessä he nukahtivat ja havahtuivat vasta, kun kuulivat huudon: "Ylkä tulee! Menkää häntä vastaan!"  Morsiusneidot heräsivät ja alkoivat laittaa lamppujansa kuntoon, jolloin tyhmät huomasivat, ettei heillä ole öljyä. Heidän ollessaan ostoksilla sulhanen tuli, joten he jäivät oven ulkopuolelle, eivätkä päässeet mukaan hääjuhlaan (25:1-12). Jeesus kehottaa meitä valvomaan, sillä emme tiedä Hänen paluunsa päivää emmekä hetkeä (25:13). Vertaus osoittaa, että jokainen on henkilökohtaisesti vastuussa sielunsa tilasta. Jeesuksen paluu tapahtuu yllättäen, joten viimeisen minuutin varaan ei voi laskea (1. Tess. 5:2-3). Meillä on vain tämä hetki. Käännytään sen tähden Jumalan puoleen, pyydetään syntejämme anteeksi ja annetaan elämämme Jeesukselle?

Onhan sinulla öljyä?

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Voi teitä!

”Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te suljette taivasten valtakunnan ovet ihmisten edestä. Itse te ette mene sisälle ettekä päästä niitäkään, jotka menisivät." (Matt. 23:13)

Jeesus nuhteli kovin sanoin aikansa ammattiuskovia siitä, että he asettivat ehtoja Jumalan valtakuntaan pääsemiselle ja mukana olemiselle. Sama ongelma vaivaa paikoitellen edelleen. Etenkin sosiaalisen median parista löytyy oikean uskon ja sen harjoittamisen määrittelijöitä. Väärin tulkittu. Väärin julistettu. Väärin parannettu. Väärin uskottu. Ei pidä nostaa käsiä. Ei pidä käyttää armolahjoja. Ei saa innostua liikaa. Koska minä en jaksa innostua, ei muidenkaan pidä. Minä tiedän. Minä olen kaiken mittari. Minä! Ettemme vain sulkisi käytöksellämme taivasten valtakunnan ovea jonkun edestä? 

Voi meitä!

tiistai 8. joulukuuta 2015

Kädet taskussa

”Miksi te seisotte täällä kaiken päivää toimettomina?" (Matt. 20:6)

Jumala kutsuu ylitsevuotavassa armossaan seuraamaan Jeesusta ja palvelemaan Häntä. Joku on saanut armon tulla uskoon jo vuosikymmeniä sitten ja joku viikko sitten. Jokaista, joka turvaa Jeesukseen syntiensä sovittajana odottaa perintöosa Kristuksen kanssa, riippumatta siitä, kuinka pitkään olemme olleet tällä tiellä. Jumalan lapsi on perillinen (Room. 8:17). Meidän tehtävänä ei ole määritellä, kuka on kelvollinen saamaan armon osakseen ja kuka ei. Meidät on kutsuttu Jumalan työhön viemään eteenpäin ihmeellistä sanomaa Jumalan armosta, joka on Jeesuksen tähden tarjolla jokaiselle, joka uskoo Häneen (Room. 3:22-25). Meidän ei ole tarkoitus jäädä seisoskelemaan tai istuskelemaan toimettomina, vaan olemaan Kristuksen todistajat siellä, missä elämme ja olemme, jotta mahdollisimman moni saisi pelastuksen armon.

Tartutaan toimeen!

maanantai 7. joulukuuta 2015

Sinapinsiemeniä

”Totisesti: jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, te voisitte sanoa tälle vuorelle: ’Siirry täältä tuonne’, ja se siirtyisi. Mikään ei olisi teille mahdotonta." (Matt. 17:20)

Opetuslapset eivät olleet kyenneet ajamaan pahaa henkeä kuunvaihetautisesta pojasta (17:14-16). Kun he olivat myöhemmin keskenään, opetuslapset kysyivät Jeesukselta syytä epäonnistumiseensa. Jeesus sanoi, että heillä oli liian vähän uskoa. Kuinkahan vähän sitä oli, jos kerran pienen sinapinsiemenen verran riittäisi siirtämään vuoria (17:19-20)? Oliko haasteellinen tilanne pelottanut heitä? Oliko väkijoukko lisännyt suorituspainetta? Oliko tullut näyttämisen tarvetta? Olivatko he erehtyneet toimimaan omassa voimassaan, sen sijaan että olisivat toimineet uskossa? Olisiko yksinkertainen käsky "Lähde, Jeesuksen nimessä!" riittänyt? Pienikin usko riittää, kun meillä on suuri Jeesus.

Herra, lisää uskoamme.

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Tätä aikaa varten

”Jo ennen kuin sinut äidinkohdussa muovasin, minä valitsin sinut.” (Jer. 1:5)

Jumala tunsi Jeremian jo ennen syntymää, sillä olihan Hän muovannut Jeremian jo äidin kohdussa. Jumalan kutsuessa häntä työhönsä Jeremia koki olevansa liian nuori. Niinpä hän sai kuulla: "Älä sano, että olet nuori, vaan mene, minne ikinä sinut lähetän, ja puhu, mitä minä käsken sinun puhua.” (1:6-7) Eikö olekin helppoa keksiä syitä, miksi olisi kelpaamaton Jumalan työhön? Liian nuori. Liian vanha. Liian pitkä. Liian lyhyt. En osaa. En ehdi. En jaksa. En uskalla. En tiedä tarpeeksi. Jumala on muovannut meidät juuri tätä aikaa varten ja Hän tuntee meidät, sillä Hän on valinnut myös meidät kantamaan hedelmää (Joh. 15:16). Menemään sinne, minne Hän meidät lähettää. Puhumaan sitä, mitä Hän käskee meidän puhua. Tekemään tekoja, joita tekemään Hän on meidät tarkoittanut (Ef. 2:10).

Olet valittu.

lauantai 5. joulukuuta 2015

Ihmispelkoa

”Älkää siis pelätkö ihmisiä.” (Matt. 10:26) 

Jeesus ei luvannut, että todistajan tehtävämme olisi aina helppoa. Meidät on lähetetty kuin lampaat susien keskellä ja Jeesuksen nimen tähden meitä voidaan tulla myös vihaamaan. Voimme joutua uskosta puhumisen tähden oikeuteen, hallintoelimien ja päättäjien eteen. Uskosta voi tulla myös perheitä ja sukuja jakava asia (10:16-22). Mutta niin kuin Jeesusta vainottiin, tullaan meitä vainoamaan (Joh. 15:20). Opetuslapsi ei ole opettajaansa ylempi eikä palvelija isäntäänsä (10:24). Mahdollisista vaikeuksista huolimatta meidän ei tarvitse pelätä ihmisiä, vaan saamme rohkeasti tunnustautua Jeesuksen omiksi (10:32). Meistä pidetään huolta ja meille on annettu Puolustaja, Pyhä Henki, joka auttaa meitä kaikessa. Julistetaan siis rohkeasti aina ja kaikkialla, että taivasten valtakunta on tullut lähelle (10:6-8)

Ei pelätä.

perjantai 4. joulukuuta 2015

Vapaita paikkoja tarjolla

”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän.” (Matt. 9:37)

Nähdessään väkijoukot, jotka seurasivat Häntä, Jeesuksen valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä (9:36). Hän näki, että satoa oli, muttei sadonkorjaajia. Siksi Jeesus kehotti pyytämään Jumalalta lisää työmiehiä elonkorjuuseen (9:38). Hän tuntee samaa sääliä yhä tänäänkin nähdessään ihmisjoukot kaduilla ja toreilla, ostoskeskuksissa ja automarketeissa. Satoa on ja monet ihmiset olisivat valmiit antamaan elämänsä Jeesukselle, jos vain joku kertoisi heille, kuinka se tapahtuu. Ihmiset kaduillamme ovat paljon halukkaampia kuulemaan evankeliumin Jeesuksesta kuin me uskovat olemme halukkaat kertomaan. Ihmiset ostoskeskuksissa ovat paljon valmiimpia ottamaan vastaan rukousta kuin me uskovat olemme valmiit tarjoamaan sitä heille. Mitäpä jos rukoilisimme lisää työmiehiä ja olisimme itse valmiit olemaan yksi heistä.

Tässä olen. Lähetä minut.

torstai 3. joulukuuta 2015

Yli vai ali

”Hän opetti seudun synagogissa, julisti ilosanomaa Jumalan valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat.” (Matt. 4:23 )

Kun Jeesus aloitti toimintansa kasteen (3:13-17) ja kiusausten jälkeen (4:1-11), Hän julisti ilosanomaa Jumalan valtakunnasta täynnä Hengen voimaa (Luuk. 4:14). Julistus ei jäänyt vain sanojen varaan, vaan Hän osoitti julistamansa valtakunnan todellisuuden parantaen kaikki ihmisten taudit ja vaivat. Miksi meidän on niin paljon helpompaa uskoa syntien anteeksiantamukseen ja iankaikkiseen elämään kuin uskoa, että meidän tulee elää samalla tavalla kuin Jeesus eli (1. Joh. 2:6)? Miksi meidän on niin paljon helpompaa innostua Matteuksen kirjaaman lähetyskäskyn kastamisesta ja opettamisesta (Matt. 28:19-20) kuin Markuksen kirjaaman lähetyskäskyn lupaamista tunnusmerkeistä, jotka seuraavat uskovaa (Mark. 16:15-18)Miksi meidän on niin paljon helpompaa nimittää ylihengellisiksi niitä, jotka haluavat elää Jeesuksen esimerkkiä seuraten kuin tunnustaa, että syyllistymme usein alihengellisyyteen kangistuessamme riskittömiin perinteisiin? 

Niin miksi?

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Vaikea päätös

”Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.” (Matt. 1:24)

Joosef, joka oli lakia kunnioittava mies, oli vaikean päätöksen edessä huomattuaan kihlattunsa olevan raskaana. Joosefilla oli mielessään kaksi vaihtoehtoa: luovuttaa Maria kivitettäväksi tai purkaa kihlaus kaikessa hiljaisuudessa. Jumala kuitenkin osoitti, että on kolmaskin vaihtoehto. Joosefille ilmestyi unessa Herran enkeli, joka kehotti Joosefia menemään Marian kanssa naimisiin (1:18-21). Moni muu olisi varmaan toiminut toisin, mutta Joosef päätti totella Jumalaa mahdollisesta pilkasta ja heihin kohdistuvista syytöksistä huolimatta. Joosef teki sen, minkä tiesi olevan Jumalan tahto. Olemme usein tilanteissa, joissa haluamme välttää toimimasta uskomme mukaan, koska mietimme liikaa sitä, mitä toiset ihmiset ajattelevat. Mutta ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä (Apt. 5:29)

Toimitaan oikein.

tiistai 1. joulukuuta 2015

Rekisterimerkintä

”Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen.” (Ilm. 20:15)

Millaisista paikoista nimesi löytyy? Henkilötietorekisteristä? Oppilaitoksen tai ammattialan matrikkelista? Pankin asuntolainapaperista? Takuukuitista? Kauppojen bonusjärjestelmistä? Rekisteriotteesta? Poliisin rikosrekisteristä? Linkedinistä? Facebookista? Instagrammista? Pinterestistä? Twitteristä? Googlesta varmaankin? On yksi kirja, josta oman nimen löytyminen on tärkeää. Löytyykö nimesi elämän kirjasta? Jos tiedät, ettei sitä löydy sieltä tai et ole varma asiasta, voit pyytää Jumalaa kirjoittamaan sen sinne. Voit rukoilla: "Jeesus. Kiitos, että kuolit minun syntieni tähden. Anna kaikki syntini anteeksi. Tule nyt sydämeeni ja ole Herrani ja Vapahtajani. Täytä minut Pyhällä Hengelläsi ja opeta minua seuraamaan sinua."

Mikään kadotustuomio ei kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa.