keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Sädehtivä kirkkaus

”Hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat." (Hepr. 1:2)

Jeesus Kristus on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, joka ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla (1:2). Hänen välityksellään luotiin kaikki, mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvä ja näkymätön, valtaistuimet, herruudet, kaikki vallat ja voimat. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häntä varten (Kol. 1:16-17). Mutta Hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan, tuli ihmisten kaltaiseksi ja oli kuuliainen ristinkuolemaan asti (Fil. 2:6-8). Toimitettuaan näin puhdistuksen synneistä hän on asettunut Majesteetin oikealle puolelle taivaassa, ylemmäksi kaikkia valtoja, voimia ja mahteja, ylemmäksi kaikkia herruuksia, jotka mainitaan tässä ja tulevassakin maailmassa (Ef. 1:20-22). Kerran tulee päivä, jolloin kaikkien on polvistuttava Jeesuksen nimeä kunnioittaen ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra (Fil. 2:10-11).

Ihmeellinen Jeesus!

tiistai 29. syyskuuta 2015

Ihmeiden aika

”He panevat kätensä sairaiden päälle, ja nämä paranevat.” (Mark 16:18)

Pää kipeä? Ota Burana! Selkäkipua? Ota Panadol! Vatsavaivoja? Käy lääkärissä! Perusvaivoihin perusvastauksia - jopa Jeesukseen uskovilta. Olemmeko lainkaan ymmärtäneet, mitä kaikkea Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa on lahjoittanut meille (Ef. 1:3)? Miksi meidän on niin vaikeaa uskoa, että tietyt tunnusmerkit seuraavat Jeesukseen uskovia (16:17)? Ja vaikka älyllisesti hyväksyisimmekin tämän ajatuksen, se ei ole vielä sama asia, että toimisimme päivittäin Sanan lupausten mukaisesti. Mitäpä jos seuraavan kerran, kun joku tuttu tai tuntematon valittaa meidän kuultemme jotain kipua tai vaivaa, rohkaistuisimme kysymään, saammeko laittaa käden heidän päälleen, jotta he parantuisivat. Saattaisimme molemmat hämmästyä.

Ihmeiden aika ei ole ohi.

maanantai 28. syyskuuta 2015

Työ on kesken

”Mutta sitä ennen on evankeliumi julistettava kaikille kansoille.” (Mark. 13:10)

Opetuslapset olivat kiinnostuneet viimeisten aikojen tapahtumista ja pyysivät Jeesusta kertomaan merkkejä siitä (13:4). Jeesus kertoi, että tulee niin harhaopettajia, sotia, maanjäristyksiä, nälänhätää kuin kristityjen vainoja, mutta Häneen uskovien ei tarvitse olla peloissaan kaiken tämän keskellä (13:5-9). Jeesus kehottaa meitä valvomaan - ei tekemään laskelmia ja tulkintoja kaikesta mahdollisesta ajoittaaksemme Hänen tulemisensa päivää ja hetkeä, jonka vain Isä tietää sen (13:32). Ja sitä paitsi, kun Jeesus tulee takaisin, kaikki kyllä näkevät sen (13:26). Ennen Hänen paluutaan evankeliumi on kerrottava kaikille kansoille. Työmme on vielä kesken, sillä kaikki eivät ole vielä kuulleet ymmärrettävällä tavalla evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta, jotta voisivat antaa elämänsä Hänelle ja olla ikuisesti turvassa.

Julistetaan Kristusta lähellä ja kaukana.

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Kartta hukassa

”Te kuljette eksyksissä, ja mistä syystä? Koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.” (Mark 12:24)

Saddukeukset tulivat kyselemään Jeesukselta seitsemästä veljeksestä, heidän vaimostaan ja iankaikkisesta elämästä, vaikka kielsivätkin ylösnousemuksen lukemansa pohjalta (12:18-23). Jeesus osoitti heille kuitenkin, että he menivät harhaan, koska he eivät tunteneet kirjoituksia (12:24-27). Voimme kuulla ajatuksia, jotka äkkiseltään kuulostavat hyviltä ja jopa raamatullisilta, mutta eivät kuitenkaan ole sitä. Valitettavasti monet vääntävät Jumalan sanan selvää opetusta milloin mihinkin suuntaan. Meidän ei tarvitse jättää Raamatun tuntemista muiden varaan, sillä meillä on valtava etuoikeus, kun voimme lukea sitä itse. Tartutaan Jumalan sanaan päivittäin ja pyydetään Pyhää Henkeä avaamaan sitä meille, sillä oman ymmäryksen varassa emme pitkälle pötki (2. Piet. 1:20-21). Hän johtaa meidät tuntemaan totuuden ja Jumalan voiman (Joh. 16:13).

Ei kuljeta eksyksissä.

lauantai 26. syyskuuta 2015

Sanahelinää

"Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta sen sydän on kaukana minusta." (Mark. 7:6)

"Unless Jesus is Lord of all, He is not Lord at all." Tärkeä huomio on puettu sanaleikin muotoon, jonka ydin käännettynä on, että ellei Jeesus saa olla elämässämme kaiken Herra, Hän ei ole lainkaan Herra. Jeesuksen ajan fariseuksille ulkoiset asiat olivat tärkeämpiä kuin oikea sydämen asenne. Meidänkin on helppo puhua uskosta sunnuntaisin, nyökyttää päätään saarnalle tai huutaa aamenta, koska se kuuluu asiaan. Voimme esittää toinen toisillemme olevamme hyvinkin hurskaita, mutta Jumala tuntee sydämemme. Tärkeämpää kuin se, mitä ihmiset meistä ajattelevat, on se, mitä Jumala meistä ajattelee. Hän ei odota meiltä täydellisyyttä, vaan kaipaa totuutta salatuimpaan saakka (Ps. 51:8). Meitä haastetaan luovuttamaan elämämme ja sen jokainen osa-alue Jeesuksen hallintaan, sillä me emme kuulu enää itsellemme (1. Kor. 6:19-20).

Rakastetaan Häntä koko sydämestämme.

perjantai 25. syyskuuta 2015

Pimeän nopeus

”Ei kai lamppua sitä varten tuoda huoneeseen, että se pantaisiin vakan alle tai vuoteen alle? Lampunjalkaanhan se pannaan!” (Mark. 4:21)

Valon on tarkoitus näkyä. Lamppua ei sytytetä sen tähden, että se laitettaisiin piiloon, vaan siksi, että se poistaisi pimeän. Aivan liian moni Jeesuksen oma elää elämäänsä peläten saavansa uskovan leiman. Ihmispelko saa peittämään valon tilanteissa, joissa sen olisi tärkeää näkyä. Jeesus sanoo, että me olemme maailman valo (Matt. 5:14). Pienikin valo riittää syrjäyttämään pimeyden, joka väistyy valon tieltä 299 792 458 metriä sekunnissa. Miltä maailmamme näyttäisikään, jos kaikki Jeesukseen uskovat rohkaistuisivat astumaan valoon ja antaisivat heissä olevan Kristuksen kirkkauden tuoda toivoa pimeyden keskelle (Kol. 1:27). Saakoon Pyhä Henki rohkaista meitä loistamaan.

Loista ja valaise.

torstai 24. syyskuuta 2015

Periksiantamatonta

”Silloin he purkivat katon siltä kohden, missä Jeesus oli ja aukon tehtyään laskivat siitä alas vuodematon, jolla halvaantunut makasi.” (Mark. 2:4)

Neljä miestä oli kantamassa halvaantunutta ystäväänsä taloon, jossa Jeesus julisti sanaa. He toivoivat, että olisivat saaneet vietyä apua tarvitsevan ystävänsä Jeesuksen luokse, mutta väentungos oli niin valtava, etteivät he päässeet edes sisälle. Tämä ei saanut heitä lannistumaan ja jättämään asiaa sikseen. He kiipesivät talon katolle ja näkivät paljon vaivaa, jotta saivat tehtyä kattoon riittävän suuren aukon, josta voisivat laskea ystävänsä Jeesuksen eteen. Heidän sinnikkyytensä ja uskonsa palkittiin. Halvaantunut mies ei ainoastaan parantunut, vaan sai myös uskoa syntinsä anteeksi (2:1-12). Jeesus auttaa, parantaa, vapauttaa ja antaa syntejä anteeksi tänäänkin. Olipa kyse sitten omista tai läheistemme tarpeista, niin ei anneta minkään estää meitä tulemasta Jeesuksen luokse. 

Älä luovuta.

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Herran päivä

”Herran päivä tulee kuin varas." (2. Piet. 3:10)

Päivä on tulossa. Päivä, jolloin ei ole enää aikaa tehdä parannusta ja kääntyä. Sinä päivänä taivaat katoavat jylisten, taivaankappaleet palavat ja hajoavat liekehtien. Silloin paljastuu maa ja kaikki, mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan. Ja koska tämä kaikki hajoaa tällä tavoin, millaisia onkaan pyhässä elämässä ja hurskaissa teoissa oltava meidän, jotka odotamme Jumalan päivää ja joudutamme sen tuloa. Jeesuksen omina meidän ei tule olla huolissamme, sillä meillä on hänen lupauksensa, ja siihen luottaen me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee. Kun me tätä kaikkea odotamme, pyrkikäämme siihen, että Herra aikanaan voisi havaita meidät puhtaiksi ja moitteettomiksi ja meillä olisi rauha (3:9-14).

Jeesus tulee takaisin.

tiistai 22. syyskuuta 2015

Tulta ja hehkua

”Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa.” (1. Piet. 4:12)

Olemme Jeesuksen omina usein huolissamme mahdollisista vaikeuksista, vaikka meidän pitäisi kenties olla enemmän huolissamme siitä, ettei kukaan vainoa ja ahdistele meitä uskomme tähden. Ei ole toki tarkoitus varta vasten ärsyttää ihmisiä, sillä senkin osaamme, mutta olemmeko liian varovaisia sanoissamme ja teoissamme piilotellen uskoamme? Ollessamme rohkeina opetuslapsina uskomme tähden keskellä koetuksia, saamme iloita enemmän, sillä yllämme on kirkkauden Henki (4:13-14). Eikä meidän tarvitse silloinkaan kätkeä uskoamme, vaan saamme antaa elämämme Herran haltuun, tehdä edelleen hyvää kaikille Jeesuksen nimessä ja näin kirkastaa Jumalaa (4:19). On hyvä muistaa, etteivät nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme (Room. 8:18).

Eletään ja puhutaan rohkeasti.

maanantai 21. syyskuuta 2015

Minä rakastan sinua

”Kuka on Jumala, jollei Herra, kuka on turvamme, jollei Jumalamme?" (Ps. 18:32)

Kun Daavid ajattelee Jumalaa ja sitä millainen turva Hän on, hän aivan innostuu ja sanoo: ”Minä rakastan sinua, Herra, sinä olet minun voimani." Ja ei syyttä! Jumala on turvamme ja kilpemme, jolta saamme avun ja suojan (18:2-3). Jumala vyöttää meidät voimalla ja Hän osoittaa meille oikean tien (18:33). Jumala tukee meitä kädellään ja Hänen apunsa tekee meidät vahvaksi (18:36). Jumala on hyvä - aina hyvä. Hänen tahtonsa ja suunnitelmat meitä kohtaan ovat hyvät. Voimme joka päivä ylistää Häntä ja laulaa kiitosta Hänen nimelleen (18:50). Voimme sydämestämme yhtyä Daavidin sanoihin: "Minä rakastan sinua Herra, sinä olet minun voimani."

Kiitetty olkoon puolustajamme.

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Elämän myrskyissä

”Mutta nyt kehotan teitä pysymään rohkealla mielin.” (Apt. 27:22)

Paavali oli keskellä Välimerta elämänsä myrskyssä, jossa moneen päivään ei näkynyt aurinkoa eikä tähtiä ja kaikki toivo hengissä säilymiseen oli mennyt (27:20). Jumala kuitenkin vakuutti Paavalille, että hän ja matkatoverit pelastuisivat myrskyn kourista, vaikka laiva menetettäisikin (27:22-25). Paavali oli taatusti rukoillut myrskyn loppumista ja turvallista loppumatkaa, mutta Jumala oli suunnitellut toisin. He eivät välttäisi haaksirikkoa, mutta selviäisivät hengissä Maltalle, jossa Paavali voisi tuoda Jumalan valtakunnan kosketuksen saaren asukkaille (28:1-9). Usein toivomme, että Jumala poistaisi kaikki elämän vaikeudet ja myrskyt tieltämme, mutta tärkeämpää kuin se, on kuitenkin varmuus siitä, että Hän on lupauksensa mukaisesti kanssamme kaikissa elämämme tilanteissa (Matt. 28:20). Mitä ikinä käymmekään elämässämme läpi, on lohdullista tietää, että kaikki vaikuttaa lopulta meidän ja usein myös muiden parhaaksi (Room. 8:28).

Pysy rohkealla mielin. 

lauantai 19. syyskuuta 2015

Hyvä Jumala!

Minä sanon Herralle: "Sinä olet minun valtiaani, sinulta saan kaiken hyvän!" (Ps. 16:2)

Kaikki hyvä tulee Jumalalta ja Hän osoittaa meille ihmeellistä rakkauttaan. Saamme pysytellä aina Herraa lähellä, sillä silloin emme pelkää emmekä horju. Jumala neuvoo meitä ja voimme kuulla Hänen äänensä sisimmässämme päivällä ja yöllä. Hän ei anna meidän joutua kuoleman valtaan, vaan Hän osoittaa meille elämän tien ja antaa meille katoamattoman perinnön Jeesuksessa Kristuksessa. Hänen ominaan meillä on ehtymätön ilo ja ikuinen onni. Heitetään siis pois huoli ja murhe, sillä Jumalan hyvyys ja laupeus saa sydämemme iloitsemaan ja mielemme riemuitsemaan (16:3-11).

Herra on aina hyvä!

perjantai 18. syyskuuta 2015

Minun tarinani

"Sinusta tulee hänen todistajansa, sinä kerrot kaikille ihmisille, mitä olet nähnyt ja kuullut.” (Apt. 22:15)

Paavali sai mahdollisuuden todistaa kansanjoukolle uskostaan. Hän kertoi nuoruusvuosistaan ja kasvatuksestaan Gamalielin oppilaana. Hän myönsi, kuinka oli ollut Jeesuksen seuraajien verivihollinen vainoten ja vangiten heitä. Väkijoukko sai kuulla Damaskoksen tiellä tapahtuneesta ylösnousseen Jeesuksen kohtaamisesta, joka muutti Paavalin elämän. Paavali kertoi, kuinka Jumala oli kutsunut hänet todistajakseen ja lähettänyt hänet kauas toisten kansojen keskuuteen (22:1-21). Henkilökohtainen todistus Jumalan armon muutosvoimasta saa ihmiset kuuntelemaan. Meidän on hyvä miettiä etukäteen, kuinka voisimme kertoa lyhyesti ja ytimekkäästi uskostamme Jeesukseen. Voimme ottaa Paavalista mallia: elämä ennen, uskoontulo ja uusi elämä Jeesuksen kanssa. Mieti ja kirjoita ylös oma tarinasi, niin olet valmis todistamaan Jeesuksesta vaikkapa kassajonossa.

Me olemme Hänen todistajiaan.

torstai 17. syyskuuta 2015

Kaiken käsikirja

"Mieletön se, joka ajattelee: Ei Jumalaa ole." (Ps. 14:1)

Moni yrittää vakuutella itselleen ja muille, ettei Jumalaa ole. Kaiken olemassaolo tuntuu ratkeavan sillä, että lisätään sattumaan riittävästi vuosimiljardeja ja toivotaan parasta. Sellaiset todisteet pyritään unohtamaan, jotka eivät sovi oletuksiin, vaikka lähtökohtaisesti pitäisi toimia juuri päinvastoin: muuttaa oletusta. Tarkkaan katsottuna evoluutiosta, jonka piti tehdä Jumala tarpeettomaksi, onkin tullut jumala, johon uskotaan sokeasti. On käynyt, kuten Paavali kirjoitti, että väittäessään olevansa viisaita, he ovat tulleet tyhmiksi, koska ovat vaihtaneet Jumalan katoavaisten ihmisten, lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin. Hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat kuitenkin maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa Jumalan teoissa (Room. 1:20-23). Mutta aivan erityisellä tavalla Jumala ilmaisee itsensä kaiken käsikirjassa, Raamatussa ja Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa (Hepr. 1:1-2).

Ollaan viisaita.

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Ei omassa viisaudessa

”Pyhä Henki esti heitä julistamasta sanaa Aasian maakunnassa." (Apt. 16:6)

Meille ei kerrota, miten Pyhä Henki esti työn Aasiassa. Pyhä Henki saattoi puhua olosuhteiden, sisäisen varmuuden, profetian tai näyn kautta, kuten tapahtui Pyhän Hengen lähettäessä heidät Makedoniaan (16:9-10). Pyhä Henki johtaa meidät oikeisiin paikkoihin, mutta Hän pitää meidät pois myös vääristä paikoista. Saamme etsiä rukoillen ja sanassa pysyen Jumalan apua niin henkilökohtaisen elämän päätöksiin kuin Jumalan valtakunnan työn kysymyksiin. Etsitään kaikessa Jumalan tahtoa ja ollaan herkät kuulemaan Pyhän Hengen kuiskauksia. ”Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta.” (Gal. 5:25)

Totuuden Henki johda sinä meitä.

tiistai 15. syyskuuta 2015

Varma lopputulos

"He puhuivat rohkeasti, turvaten Herraan, ja Herra vahvisti armonsa sanan tunnusteoin ja ihmein, jotka tapahtuivat heidän kättensä kautta." (Apt. 14:3)

Suuri joukko kreikkalaisia ja juutalaisia tuli uskoon Ikonionissa. Jumala vahvisti julistetun sanan tunnusteoin ja ihmein, mutta vaikka näin tapahtui, se ei vakuuttanut kaikkia. Kaupungin väki jakautui kahtia siten, että toiset olivat juutalaisten, toiset apostolien puolella (14:1-4). Edes tunnusteot ja ihmeet eivät takaa aina varmaa lopputulosta. Siksi meidän ei tule ensisijaisesti kiinnittää huomiota ihmeisiin, vaan ihmeiden Antajaan. Meidän tehtävänä on julistaa ennen kaikkea hyvää sanomaa Jeesuksesta ja kehottaa ihmisiä kääntymään elävän Jumalan puoleen. Saamme myös laskea rukoillessamme kätemme ihmisten päälle ja odottaa, että Herra vahvistaa sanansa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Puhutaan ja toimitaan rohkeasti.

maanantai 14. syyskuuta 2015

Rukousvastauksia

”Oletko järjiltäsi?" sanoivat toiset. (Apt. 12:15)

Pietari oli joutunut vankilaan, jossa häntä vartioi neljä nelimiehistä sotilasvartiostoa. Seurakunta ei odottanut tilanteen kehittymistä toimettomina, vaan he rukoilivat lakkaamatta Jumalaa hänen puolestaan (12:4-5). Jumala kuuli rukoukset ja vastasi niihin lähettäen enkelin vapauttamaan Pietarin. Kun Pietari saapui taloon, jossa hänen vapautumistaan rukoiltiin, palvelustyttö meni avaamaan ovea, tunnisti Pietarin äänen ja palasi innoissaan kertomaan muille, että Pietari on oven takana (12:7-14). Oli rukoiltu paljon ja nyt rukousvastaus odotti oven ulkopuolella. Mutta rukoilijat eivät tahtoneet ensin uskoa. Kun me rukoilemme, uskotaan, että rukouksiimme vastataan. Odotetaan rukousvastauksia, vaikka joku epäilisi, olemmeko järjiltämme. Vanhurskaan rukous on edelleen voimallinen ja saa paljon aikaan (Jaak. 5:16).

Rukoillaan vastauksia.

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Tungosta luvassa

"He tulivat sankoin joukoin kuulemaan häntä." (Apt. 8:6)

Filippus julisti Samarian pääkaupungissa ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. Monet vapautuivat saastaisista hengistä ja monet halvaantuneet ja rammat paranivat. Kun samarialaiset kuulivat, mitä hän puhui ja näkivät tunnusteot, joita hän teki, suuri väkijoukko tungeksi paikalle kuullakseen häntä (8:5-7). Filippus oli voimallisesti Jumalan käytössä. Evankeliumin julistaminen yhdessä tunnustekojen kanssa sai massat liikkeelle. Ihmiset eivät tulleet pelkästään kummastelemaan, vaan he tulivat uskoon (8:12). Olemmeko käsittäneet Jumalan meille antaman auktoriteetin Jeesuksessa Kristuksessa kaikkea vihollisen voimaa vastaan? Uskallammeko me julistaa evankeliumia odottaen, että tunnusteot seuraavat ja ihmisiä tulee uskoon? Olisiko aika ottaa uskon askel apostolien viitoittamalle tielle?

Kansamme tarvitsee elävää uskoa.

lauantai 12. syyskuuta 2015

Pelottomat

”Anna palvelijoillesi voimaa pelotta julistaa sanaasi." (Apt. 4:29)

Apostolit saivat uskonnollisilta johtajilta jyrkän kiellon uhkauksien saattelemana, etteivät he saisi enää puhua tai opettaa yhtään mitään Jeesuksen nimessä (4:18). Vapaiksi päästyään he menivät uskovien luokse rukoillakseen yhdessä. He eivät pyytäneet Jumalaa tekemään tyhjäksi saamaansa kieltoa tai helpottamaan heidän tehtäväänsä. Sen sijaan he pyysivät lisää voimaa, jotta voisivat julistaa rohkeasti evankeliumia. He pyysivät myös, että tunnustekoja ja ihmeitä tapahtuisi Jeesuksen nimessä (4:29-30). Elämme samojen haasteiden keskellä, sillä meidät halutaan vaientaa ja työntää marginaaliin. Olemme olleet liian pitkään hajuttomia, mauttomia ja värittömiä syystä tai toisesta. Olemme ihmispelon tähden vaienneet Jeesuksesta. Maailma tarvitsee kipeästi evankeliumin vapauttavaa ja parantavaa sanomaa. Saamme pyytää apostolien tavoin voimaa ja ihmeitä työhömme - ja Herra täyttää Hengellään.

Julista pelotta.

perjantai 11. syyskuuta 2015

Voimaa todistamiseen

”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.” (Apt. 1:8)

Opetuslapsilla oli suunnattoman suuri tehtävä edessään - kaikkien kansojen opetuslapseuttaminen. Tuota tehtävää olisi mahdoton toteuttaa omassa voimassa, siksi Jeesus oli käskenyt heidän odottaa Pyhää Henkeä (Luuk. 24:49). Ja kun he lähtivät helluntain jälkeen liikkeelle, he mullistivat maailmansa. Kuinka on meidän maailmamme laita? Meillä on kaikki välineet ja keinot saattaa lähetystehtävä loppuun. Yritämme kuitenkin aivan liian usein todistaa Jeesuksesta omassa voimassamme ajatellen, että meillä on riittävästi tietoa ja taitoa. Meillä on tärkeä tehtävä ja voimme suoriutua siitä edelleen vain Pyhän Hengen avulla. Ei siis yritetä selvitä omillamme, vaan annetaan Pyhän Hengen täyttää meitä päivittäin ja lähdetään liikkeelle Hänen johdollaan kertomaan ilosanomaa.

Kenelle voisit todistaa?

torstai 10. syyskuuta 2015

Viimeinen villitys

"Viimeinen villitys olisi silloin ensimmäistä pahempi." (Matt. 27:64)

Uskonnolliset johtajat ottivat todesta Jeesuksen puheet ylösnousemuksesta. He olivat näiden väitteiden tähden niin peloissaan, että päättivät tehdä kaikkensa, että Jeesus pysyisi haudassa. He pyysivät Pilatusta järjestämään haudalle vartion kolmanteen päivään saakka, etteivät opetuslapset vain varastaisi ruumista. Hauta sinetöitiin ja sille asetettiin sotilaista koostuva vartio-osasto, joka vastasi hengellään vartiopaikastaan (27:63-66). Mutta ei oven virkaa toimittanut kivi, sinetti tai vartio voinut estää Jeesuksen ylösnousemusta, kuten Pietari myöhemmin julistaa. "Jumala herätti Jeesuksen kuolleista, sillä eihän edes ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan. Jumala on korottanut Hänet oikealle puolelleen ja Hän on ottanut vastaan Isän lupaaman Pyhän Hengen lahjan ja vuodattanut sen." (Apt. 2:22-33) Uskonnollisten johtajien pelot toteutuivat: hauta on tyhjä ja viimeinen villitys on totta. Ja se jatkuu yhä edelleen aina Jeesuksen paluuseen saakka, joten ei anneta intomme sammua.

Ole osa villitystä!

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Suuria sanoja

”Vaikka kaikki muut luopuisivat sinusta, minä en koskaan luovu." (Matt. 26:33)

Pietari vakuutti, että hän ennen kuolee kuin kieltää Jeesuksen (26:35). Muutamaa tuntia myöhemmin hän kuitenkin kuuli itsensä kerta toisensa jälkeen sanovan ja vannovan, ettei tunne Jeesusta. Kukon laulaessa, Pietari muisti Jeesuksen sanat: "Ennen kuin kukko laulaa, sinä kiellät minut kolmesti". Tajuttuaan, mitä oli tehnyt, hän meni ulos ja puhkesi itkuun (26:69-75). Se suurista puheista. On helppoa vakuutella olohuoneen sohvalla, että on valmis seuraamaan Jeesusta, mutta tiukan paikan tullen meidät otetaan sanoistamme kiinni. Pietarin rohkeus petti kriittisellä hetkellä, mutta hän katui ja itki heikkouttaan. Kaikki muuttui, kun helluntai koitti ja Pyhä Henki vuodatettiin (Apt. 2:1-41). Pietari sai voiman toimia Kristuksen todistajana ja hän julisti evankeliumia Kristuksesta rohkeasti tilanteessa kuin tilanteessa. Meidän ei tarvitse sortua kerskumiseen, vaan saamme yksinkertaisesti pyytää enemmän Pyhän Hengen voimaa heikkouteemme.

Hän tekee mahdottomasta mahdollista.

tiistai 8. syyskuuta 2015

Luvassa viilenevää

”Ja kun laittomuus lisääntyy, monien rakkaus kylmenee.” (Matt. 24:12)

Erään englanninkielisen käännöksen mukaan jae kuuluu: "Kun synti riehuu valtoimenaan, monien rakkaus kylmenee." Ei tarvitse kauan katsella ympärilleen voidakseen nähdä molemmat asiat. Ihmisen pahuus vyöryy kasvojemme eteen ilta toisensa perään uutislähetyksissä. Sotaa. Ahneutta. Väkivaltaa. Hyväksikäyttöä. Murhia. Riistoa. Synti riehuu valtoimenaan. Internet ja sosiaalinen media on täynnä avointa ja piilotettua vihamielisyyttä milloin mistäkin asiasta jopa siinä määrin, että uutispalvelut rajoittavat mahdollisuutta kommentointiin. Rakkaus kylmenee. Mutta miten on meidän laitamme? Elämme samassa maailmassa samojen ilmiöiden keskellä. Jottei meidän rakkautemme kylmenisi, meidän tulee pysyä lähellä täydellistä Rakkautta, joka karkoittaa pelon (1. Joh. 4:16-21). Vain Jumalan armo, Jeesuksen Kristuksen rakkaus ja Pyhän Hengen voima voi pitää meidän rakkautemme niin hehkuvana, että se levittää lämpöään myös lähellä oleviin.

Pysytään lämpiminä.

maanantai 7. syyskuuta 2015

Auta meitä!

”Armahda meitä, Herra, Daavidin Poika!" (Matt. 20:32)

Jerikosta vievän tien vieressä istui kaksi sokeaa. Kun he kuulivat Jeesuksen kulkevan siitä ohi, he alkoivat huutaa: "Herra, armahda meitä!" Lähellä olevat ihmiset käskivät heidän olla hiljaa, mutta he huusivat entistä lujempaa (20:30-31). Kun alkaa kiinnostua uskonasioista, voi kohdata monenlaista estelyä. Juuri kun on aikeissa lähteä kirkkoon, joku soittaa. Läheisiltään voi kuulla, ettei kukaan ajatteleva ihminen usko noihin juttuihin. Joku muistuttaa olla innostumatta liikaa ja hurahtamasta uskoon. Toinen pelottelee, että uskovat vievät rahat. Kun sokeat huusivat Jeesukselta apua, ihmiset käskivät heidän vaieta, mutta he eivät välittäneet. Jeesus oli nyt siinä, ulottuvilla. Silloin kun Pyhä Henki alkaa herättää ja vetää Jeesuksen luokse, kannattaa tarttua Kutsujan ojennettuun käteen.

Älä anna minkään estää!

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Kuulkaa Häntä!

”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!" (Matt. 17:5)

Monet haluaisivat ajatella, että Jeesus oli vain profeetta, hyvä opettaja tai hyväntekijä, mutta kaikkialla evankeliumeissa näemme, että Jeesus on paljon enemmän. Koko toimintansa ajan Hänen sanansa ja tekonsa julistivat sitä, kuka hän on – Jumalan lupaama Messias. Kaikki hämmästyivät kuullessaan Hänen puheitaan ja nähdessään Hänen tekojaan (Mark. 1:22, 2:12). Usein saattaa kuulla ajatuksen: "Kyllä minä sen uskon, että Jeesus oli opettaja, mutta sitä en usko, että hän oli Jumalan Poika." Emme voi kuitenkaan irrottaa Jeesuksen opetuksesta sitä, kuka Hän sanoi olevansa ja on. Opetuslapsista kolme sai nähdä hetken Jeesuksen taivaallisen kirkkauden ja sai kuulla Jumalan äänen, joka kehotti kuuntelemaan Jeesusta (17:2-5). Kun alamme ymmärtää, kuka Jeesus todella on, haluamme kuunnella ja seurata Häntä koko sydämestämme.

Kuka Jeesus on sinulle?

lauantai 5. syyskuuta 2015

Tule Jeesuksen luokse

”Heidät asetettiin hänen eteensä, ja hän paransi heidät." (Matt. 15:30)

Siellä, missä Jeesus oli, siellä oli myös kaikki ne, jotka tarvitsivat Jumalan kosketusta elämäänsä. Erään kerran, kun  Jeesus nousi Galileanjärven lähistöllä olevalle vuorelle, Hänen luokseen tuli paljon kansaa. Ihmiset toivat mukanaan rampoja, sokeita, raajarikkoja, mykkiä ja monia muita apua tarvitsevia. Jeesus paransi heidät ja ihmiset olivat hämmästyksissään, kun mykät puhuivat, raajarikot parantuivat, rammat kävelivät ja sokeat näkivät. Nähdessään kaiken tämän ihmiset ylistivät Jumalaa (15:29-31). Tarvitsimmepa sitten parantumista jostain fyysisestä sairaudesta tai sydämen haavoista, apua ongelmissamme tai johdatusta elämämme valinnoissa, saamme tulla Jeesuksen luokse. Hän parantaa. Hän hoitaa. Hän auttaa. Hän johdattaa. Mutta ennen kaikkea: Hän tarjoaa armoaan, antaa synnit anteeksi jokaiselle katuvalle ja kutsuu uuteen elämään.

Tule Jeesuksen luokse.

perjantai 4. syyskuuta 2015

Riittääkö kerrottavaa?

Jeesus vastasi heille: "Kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette." (Matt. 11:4)

Johannes Kastaja oli lähettänyt opetuslapsensa kysymään, oliko Jeesus se luvattu Vapahtaja, jonka oli määrä tulla (11:2-3). Jeesus käski kertoa, mitä he kuulevat ja näkevät. Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma (11:5-6). Nämä tuntomerkit riittäisivät kyllä vakuuttamaan Johanneksen. Mutta mitä ihmiset kuulevat ja näkevät seurakunnissamme? Kohtaavatko he tekopyhyyttä ja paperinmakuisia muotomenoja, kovuutta ja rakkaudettomuutta, tyhjää puhetta vailla lakia ja evankeliumia? Vai näkevätkö he innostuneen, Jeesusta ja lähimmäisiä rakastavan opetuslasten joukon, joka osoittaa niin sanoillaan, teoillaan kuin ihmeiden ja merkkien kautta Jumalan valtakunnan todellisuuden? Kuulevatko he syntisten Vapahtajasta ja kohtaavat elävän Jeesuksen Kristuksen? Toivottavasti.

Sana leviää.

torstai 3. syyskuuta 2015

Hirsiä ja pikkuroskia

”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi." (Matt. 7:1)

Iltapäivälehtien otsikot kirkuvat: "Poliitikko syyllistyi vihapuheeseen!" Hetkessä lehtien palstat ovat täynnä vihapuhetta tuota poliitikkoa kohtaan, mutta nyt se onkin sallittua. Joku esittää huolensa yhteiskunnallisista asioista ja hänet leimataan saman tien rasistiksi ja syrjiväksi. Hetkessä järjestetään mielenosoitus, jossa rajoitetaan eri mieltä olevan oikeutta ilmaista mielipiteensä, mutta se ei enää olekaan syrjivää. Jotain toista nimitetään suvaitsemattomaksi ja ollaan samalla itse suvaitsemattomia, koska ei suvaita toisin ajattelevia. Kuinka helposti näemmekään roskan toisen silmässä, mutta emme huomaa, että omassa silmässämme on hirsi (7:3). Jeesus haastaa meitä tutkimaan omia motiivejamme toisia tuomitessamme, sillä toisten virheitä on helppo suurennella ja omia vähätellä, mikä on tekopyhyyttä. Meidän tulee antaa Jumalan sanan osoittaa omat virheemme ja tehdä niistä parannusta Hänen voimassaan. Vasta sen jälkeen voimme auttaa toisia ja senkin tulisi tapahtua rakkaudessa, ei vihassa (7:5).

Herra, auta näkemään oikein.

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

On kirjoitettu...

”On kirjoitettu: Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella." (Matt. 4:10)

Jeesus joutui kasteensa jälkeen autiomaahan paholaisen kiusattavaksi (4:1-7). Viimeisellä yrityksellään paholainen vei Jeesuksen korkealle vuorelle ja näytti Hänelle maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston. Paholainen lupasi, että Jeesus saisi sen kaiken, jos vain polvistuisi ja kumartaisi häntä. Jeesus vastusti kiusausta Jumalan sanalla: "Mene pois, Saatana! On kirjoitettu: Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella." (4:8-10) Sielunvihollinen yrittää toimia samoin meidän elämässämme houkutellessaan meitä turvaamaan ajallisiin Jumalan sijaan. Omaisuus, jota pitää saada hieman lisää vanhuuden turvaksi. Valta, jotta tuntisimme itsemme arvokkaiksi. Elämykset, jotta kokisimme elävämme. Maine, jotta muut saisivat ihailla meitä. Jos huomaamme, että väärät asiat houkuttavat, voimme vastustaa paholaista, niin se lakkaa ahdistamasta meitä (Jaak. 4:7). Käytetään Jeesuksen tavoin Jumalan sanaa.

On kirjoitettu...

tiistai 1. syyskuuta 2015

Sotkuista elämää

”Maria synnytti Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi.” (Matt. 1:16)

Matteuksen evankeliumin alussa on Jeesuksen Kristuksen sukuluettelo (1:1-16). Mukaan on päässyt Jeesuksen äidin, Marian, lisäksi muutama muukin nainen, joiden elämä ei ollut salonkikelpoinen. On Tamar (1:3), joka tekeytyi portoksi ja hankkiutui raskaaksi appensa kanssa (1. Moos. 38:6-26). On Rahab (1:5), jonka elämä oli täynnä häpeää, koska hän oli portto (Joos. 2:1-24). On Urian vaimo, Batseba (1:6), jonka miehen Daavid julmasti murhautti saadakseen hänen vaimonsa (2. Sam. 11:1-27). Juonittelua. Häpeää. Hyljätyksi tulemista. Heidän elämänsä ei mennyt inhimillisesti katsoen parhaimmalla mahdollisella tavalla. Siitä huolimatta Kaikkivaltias Jumala valitsi heidät olemaan osa Poikansa ajallista sukuluetteloa. Olimmepa sotkeneet elämämme millä tavalla tahansa, muistetaan, että Jumala on ihmeitä tekevä Jumala. Hän saa myös sotkuistamme jotain hyvää aikaan.

Jätä elämäsi Hänen käsiinsä.