perjantai 31. heinäkuuta 2015

Toteutuuko pelko?

”Pelkään näet, että tullessani en ehkä tapaa teitä sellaisina kuin toivon." (2. Kor. 12:20)

Paavali pelkäsi, ettei Korintin uskovissa ollut tapahtunut normaalia kristityn kasvua. Hän pelkäsi tapaavansa seurakunnassa riitaisuutta, suvaitsemattomuutta, kiukkua, juonittelua, panettelua, juoruilua, pöyhkeyttä ja kurittomuutta (12:20). Hän pelkäsi, että Korintin jumalaton elämäntapa oli luikerrellut seurakuntaan, sillä monilla oli taustalla vakavia syntejä, joista heidät oli puhdistettu Jeesuksen nimessä (1. Kor. 6:9-11). Me elämme monikulttuurisen maailman keskellä, jossa kristillisiä arvoja ei enää suuremmin kunnioiteta. Jeesuksen omina meidän tulee vastustaa kiusausta antaa maallistuneen yhteiskunnan määritellä ja rajoittaa sitä, kuinka me rakastamme Jumalaa ja lähimmäisiämme. Jos haluamme välttää vääränlaisen mukautumisen, meidän tulee pysyä lähellä Jeesusta ja elää Pyhän Hengen täyteydessä.

Me olemme yhä maailman valo.

torstai 30. heinäkuuta 2015

Verta, hikeä, kyyneliä

”Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat.” (Ps. 126:5)

Verta, hikeä, kyyneliä. Evankeliumin julistaminen ei ole aina helppoa. Hätä ihmisten iankaikkisesta kohtalosta saa usein kyyneleet silmiin. Paavali kirjoitti, että hänen evankeliumin julistamisessaan ei ole ylpeilemistä, sillä hänen on pakko tehdä sitä. "Voi minua, ellen evankeliumia julista!” (1. Kor. 9:16). Me saamme julistaa Jeesusta, neuvoa ja opettaa jokaista ihmistä kaikella viisaudella, jotta voisimme asettaa jokaisen Jumalan eteen täysi-ikäisenä Kristuksen tuntemisessa. Saamme kylvää Jumalan sanaa kyynelin, ponnistella ja taistella kaikella Pyhän Hengen voimalla, joka vaikuttaa meissä (Kol. 1:28-29).

Saamme kerran korjata riemuiten.

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Hyvää murhetta

”Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, jota ei tarvitse katua, sillä se johtaa pelastukseen. Maallinen murhe sen sijaan tuottaa kuoleman.” (2. Kor. 7:10)

Paavali nosti rohkeasti kissan pöydälle, mitä tuli seurakunnan keskuudessa esiintyvään syntiin (1. Kor. 5:1-7; 2. Kor. 2:2-11). Hän aiheutti joissakin mielipahaa, mutta se oli hyvä, koska murhe sai aikaan parannuksen ja mielen muutoksen (7:8-9). Monihan on pahoillaan synnin seurauksista jäätyään kiinni, vaikkei synti sitä ennen ole suuresti vaivannut. Paljastuminen saa aikaan maallisen murheen, jossa tärkeintä on vahingon minimointi. Ylpeys estää tunnustamasta syntiä. Oman synnin kohtaaminen on aina vaikeaa, etenkin jos joku toinen huomauttaa asiasta. Asetumme puolustuskannalle ja selittelemme asiaa parhain päin. Mutta Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen. Otetaan nuhtelu vastaan nöyrästi, sillä se on väline uskossa kasvuun. Tehdään parannusta, uskotaan synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja tehdään kaikkemme Pyhän Hengen avulla, jotta tilanne voisi muuttua.

Armo kasvattaa.

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Peite silmillä?

”Jos meidän julistamamme evankeliumi on peitossa, se on peitossa niiltä, jotka joutuvat kadotukseen.” (2. Kor. 4:3)

Katekismuksessa sanotaan: "Jos Pyhä Henki ei saa hoitaa lapsena kastettua Kristuksen yhteydessä, maailman henki valtaa ihmisen sydämen. Vain hämärästi hän ikävöi Jumalaa ja iäisyyttä. Hän tosin tuntee elämänsä tyhjyyden ja synti vaivaa häntä ajoittain, mutta hän ei tajua, että hänen tärkein asiansa olisi sielun pelastus." Evankeliumi on peitossa, sillä tämän maailman jumala on sokaissut hänet niin, että hän ei epäuskossaan näe Kristuksen evankeliumin kirkkaudesta säteilevää valoa (4:4). Jumala ei halua jättää ketään tuohon tilaan, vaan Hän herättää Henkensä kautta elämänkohtaloilla, kärsimyksillä, toisten esimerkillä ja Jumalan sanalla. Me saamme antaa Jeesuksen kirkkauden loistaa meissä ja levittää valoaan (4:5-6). Jumalan työtovereina voimme kehottaa ihmisiä ottamaan Jumalan armon vastaan niin, ettei se jää turhaksi, sillä juuri nyt on oikea hetki (6:1-2). 

Juuri nyt on pelastuksen päivä.

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Muutos näkyy

”Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen.” (2. Kor. 3:18)

Meidän elämästämme tulisi näkyä päivä päivältä enemmän, ketä me seuraamme. Kun olemme Herran läsnäolossa, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi ja saamme levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua (2:14). Jumalan armo tekee meissä työtään ja sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa (1. Joh. 4:17). Eletään päivittäin Jeesuksen läsnäolossa ja Pyhän Hengen voimassa, jotta Jeesus saisi yhä enemmän muotoaan meissä. Pyhän Hengen vaikuttama ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä eivät voi olla vaikuttamatta lähellämme oleviin ihmisiin (Gal. 5:22-23). 

Jumala vahvistaa meitä uskossamme Kristukseen.

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Tule jo!

”Maranata! Herramme, tule!” (1. Kor. 16:22)

Kun katselee ympärilleen, voi yhtyä Paavalin huokaukseen: Herramme, tule! Uutiset levittävät silmiemme eteen maailman synnin ja pahuuden. On vapaudeksi ja rakkaudeksi naamioitua itsekkyyttä. On pommi-iskuja ja terroritekoja. On hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. On Isisin, Boko Haramin ja Al shabaabin demonista julmuutta. On sotia ja kiihtyvää asevarustelua samalla, kun miljoonat kuolevat ruoan puutteeseen. Jäätiköt sulavat, valtameret saastuvat ja ilmasto lämpenee, vaikkei lämpömittaria katsoessa sitä voikaan uskoa. Koko luomakunta huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa, odottaessaan, että pääsee pois katoavaisuuden orjuudesta. Eikä vain luomakunta, vaan myös me, jotka huokaamme odottaessamme Jumalan lapseksi pääsemistä, ruumiimme lunastamista vapaaksi, varmana siitä, etteivät nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme (Room. 8:18-25). Meidän ei tarvitse kuitenkaan odottaa Jeesuksen paluuta toimettomina, vaan voimme jouduttaa tuota päivää julistamalla valtakunnan evankeliumia kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi (Matt. 24:14)

Herramme, tule!

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Tavoitellaan paljon

”Kun te nyt kerran tavoittelette henkilahjoja, pyrkikää saamaan niitä runsain määrin seurakunnan rakentamiseksi.” (1. Kor. 14:12)

Paavali ymmärsi, että seurakunta tarvitsee henkilahjoja. Ne eivät ole vain valinnainen lisävaruste innokkaimmille, vaan työkaluja jokapäiväiseen käyttöön. Kun seurakunta tavoittelee henkilahjoja, niitä tulisi pyrkiä saamaan vieläpä runsaasti. Emme siis vain odottele passiivisena, vaan tavoittelemme niitä innokkaasti ja vielä mahdollisimman paljon. Toiveena jopa on, että kaikki puhuisivat kielillä, mutta vielä tärkeämpää olisi profetoiminen (14:5). Koska kielillä puhuva rakentaa ensi sijaisesti itseään, lahjan omaavan tulee rukoilla itselleen myös tulkitsemisen kykyä, jolloin voi ymmärtää, mitä Henki puhuu (14:4, 13-17). Tulkitsemisen kautta kielten lahja palvelee myös seurakuntaa profetian lahjan tavoin. Se, joka profetoi, puhuu ihmisille rakentaen, kehottaen ja lohduttaen (14:3). Profetian lahja on myös voimallinen todistus ei-vielä-uskovalle, kun kukin vuorollaan puhuu Jumalan antamia sanoja, jotka paljastavat sydämen salaisuudet ja saa etsijän kääntymään Jumalan puoleen (14:24-25). Seurakunta tarvitsee henkilahjoja.

Tavoitellaan paljon.

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Jokaista tarvitaan

”Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen.” (1. Kor. 12:27)

Seurakunta, Kristuksen ruumis, on yksi kokonaisuus, jossa on monta jäsentä, jotka Pyhä Henki on yhdistänyt toisiinsa. Kuten ihmisruumiissa, myös seurakunnassa on erilaisia jäseniä, joista kullakin on oma paikkansa ja tehtävänsä. On apostoleita, profeettoja ja opettajia. On voima tehdä ihmeitä tai parantaa sairauksia. On kyky auttaa muita, toimia johtajana tai puhua kielillä. Kaikilla ei ole kuitenkaan samoja lahjoja. Siksi kukaan ei voi sanoa toisen olevan tarpeeton, sillä Jumala on asettanut seurakuntaruumiiseen kaikki eri jäsenet niin kuin on hyväksi nähnyt. Usein vielä meidän mielestämme heikoimmat ja vähäisimmät lahjat ovatkin välttämättömiä (12:12-30). Ei kadehdita tai väheksytä toisiamme, vaan iloitaan niin omista kuin toinen toistemme lahjoista. Jos jollakin on sellainen lahja, jota meillä ei ole, se ei ole meiltä pois, sillä armolahjat on annettu yhteiseksi hyödyksi. Viritetään siis lahjamme palaviksi ja palvellaan niillä Jumalaa ja seurakuntaa (2. Tim. 1:6).

Sinua tarvitaan.

torstai 23. heinäkuuta 2015

Ei orjailla

”Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Älkää ruvetko ihmisten orjiksi!” (1. Kor. 7:23)

Me emme omista itseämme, sillä Jumala on ostanut meidät täydestä hinnasta Jeesuksen kalliilla verellä (6:19-20; 1. Piet. 1:18-19). Meidän ei tule ryhtyä orjailemaan ihmisiä niin, että he alkavat määrittää identiteettiämme uskovana enemmän kuin Jumalan sana. Saamme usein kuulla, ettei saa innostua liikaa, ei pidä ottaa Raamattua kirjaimellisesti tai että tulee ajatella enemmän omaa etuaan kuin Jumalan tahtoa. Meitä halutaan sitoa mitä erilaisimmilla keinoilla, mutta synnillä, pelolla ja ylpeydellä ei ole enää valtaa elämäämme, sillä Jumala on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan (Kol. 1:13). Vakuudeksi tästä, Jumala on antanut Pyhän Hengen asumaan ja kulkemaan meissä. Sidotaan omattuntomme Jumalan sanaan ja etsitään kaikessa Hänen tahtoaan niin, että voimme toimia kaikessa Jumalan kunniaksi. 

Ei orjailla.

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Älkää eksykö!

”Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö!" (1. Kor. 6:9)

Elämme Korintin tavoin lähes kaiken sallivassa tai siihen pyrkivässä yhteiskunnassa. Paavalin korinttilaisille kirjoittamasta listasta on helppoa valita ja tuomita omasta elämästä puuttuvat synnit jyrkästi, kun samalla tiettyjä, omasta elämästä löytyviä syntejä katsotaan sormien välistä. Vaikkemme olisi varkaita, juomareita tai miesten kanssa makaavia miehiä, meissä voi olla siveettömyyttä, avionrikkomista, epäjumalan palvelusta, ahneutta, riistoa ja pilkkaa (6:9-10). Sillä jokainen mies, joka on katsonut naista himoiten, on tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan (Matt. 5:28). Kaikki se, mikä menee elämässämme Jumalan edelle on epäjumalan palvelusta. Jos keräämme itsellemme omaisuutta maan päälle, sydämemme on kiintynyt vääriin asioihin ja syyllistymme ahneuteen ja riistoon hamuamalla itsellemme aina enemmän ja enemmän (Matt. 6:19-24). Pilkkaamme toisia uskovia ja seurakuntia sosiaalisessa mediassa ja sallimme sekä valkoisia valheita että rukouspyynnöiksi naamioituja juoruja keskuudessamme. Muistetaan, että meidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta (6:11). Tehdään parannusta omista synneistämme, eletään kutsumuksemme mukaisesti ja julistetaan evankeliumia, jotta mahdollisimman moni pääsisi osalliseksi armon muuttavasta voimasta (Tiit. 2:11-13).

Älkää eksykö!

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Omakehu ei haise

”Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin." (1. Kor. 1:26)

Jumala ei ole kutsunut eikä kutsu meitä Jeesuksen opetuslapsiksi oman erinomaisuutemme tai ansioidemme perusteella. Hän pelasti meidät pelkästä armosta pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät (Tiit. 3:4-5). Korintin seurakunnassa ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta. Ei monta vaikutusvaltaista. Ei monta jalosukuista. Näitäkin oli, mutta Jumala kutsui tavallisia ihmisiä heikkouksineen ja puutteineen. Vaikeuksien ja ahdistusten keskeltä. Tavallisia ihmisiä, joille kelpasi Jumalan armo (1:26-28). Tavallisia ihmisiä, joiden elämästä ja elämän kautta näkyi, että se valtava voima, joka vaikutti heissä, oli peräisin Jumalasta eikä heistä itsestään (2. Kor. 4:7). Kaikki se, mitä he olivat, oli Jumalan armon vaikutusta Jeesuksessa Kristuksessa (1:30). Ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus on myös meille Jumalan voima, viisaus, vanhurskaus, pyhitys ja lunastus (1:24, 30). Kaikki on armoa.

Jeesus riittää.

maanantai 20. heinäkuuta 2015

Hetki lähenee

”Tehän tiedätte, mikä hetki on käsillä." (Room. 13:11)

Joku on saattanut nukahtaa hengellisesti syystä tai toisesta. Mutta nyt on aika herätä unesta, sillä pelastus on paljon lähempänä meitä nyt kuin silloin, kun meistä tuli uskovia. On aika hylätä pimeyden teot ja alkaa elää nuhteettomasti niin kuin Jeesuksen omien kuuluu (13:11-14). Jokainen meistä joutuu kerran tekemään Jumalalle tilin itsestään. Meidän tuleekin tehdä innokkaammin parannusta omista synneistämme kuin tuomita niistä toisia. Tuomitsemisen sijaan meidän tulisi sen sijaan katsoa, ettemme saata omilla toimillamme uskonveljeämme tai -sisarta kompastumaan ja kaatumaan, sillä ketään meistä ei ole tarkoitettu elämään pelkästään itseään varten, vaan Jumalaa ja toinen toistamme varten (14:7-13). Pyritään siis rakentamaan rauhaa ja vahvistamaan toisiamme (14:19).

Hetki on lähellä.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Ei mukauduta

"Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne." (Room. 12:2)

Jeesuksen seuraajien arvo- ja ajatusmaailmaa kyseenalaistetaan ja elämään liittyviä valintoja kummastellaan. Paine mukautua tämän maailman menoon on valtava, sillä maailma evankelioi meitä. Me emme koe painetta pelkästään maailman taholta, sillä myös seurakunnan sisältä tulee omat haasteensa. Raamatun sanassa kirjaimellisesti pitäytyvälle saatetaan naureskella ja mikä kohu siitä nouseekaan, jos joku ottaa Raamatun lupaukset tosissaan ja alkaa toimia niiden mukaan. Silloin löytyy monenlaisia syitä ja tekosyitä, miksei niin saisi toimia. Meidän ei tule kuitenkaan kopioida tämän maailman käyttäytymistapoja tai rakentaa elämäämme kirkollisten perinteiden varaan. Sen sijaan meidän tulee antaa Jumalan uudistaa ajattelutapaamme niin, että osaamme arvioida, mikä on Jumalan tahdon mukaista, mikä on hyvää, Hänen mielensä mukaista ja täydellistä. 

Ei mukauduta. 

lauantai 18. heinäkuuta 2015

Ei mikään

”Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta?" (Room. 8:35)

Jeesuksen omat ovat kohdanneet aina erilaisia vaikeuksia: tuskaa, ahdistusta, vainoa, nälkää, vaaroja ja jopa kuolemaa (8:35). Vaikeuksien kohdatessa joku saattaa ajatella, että Jumala on syystä tai toisesta hylännyt hänet. Paavali vakuuttaa "ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." (8:38-39) Mikään ei voi erottaa meitä Kristuksen rakkaudesta, sillä Hän maksoi meistä kalliin hinnan Golgatan keskimmäisellä ristillä. Armossaan ja rakkaudessaan. Kun Hän asuu sydämessämme, silloin Pyhä Henki todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia ja Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa. Ja silloin mikään, mitä elämä tuo eteemme, ei ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka vielä ilmestyy ja tulee osaksemme (8:16-18).

Pysytään Kristuksessa.

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Ajattelemisen aihetta

"Ajatelkaa tekin samoin itsestänne: te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa." (Room. 6:11)

Meidät on kutsuttu ajattelemaan itsestämme uudella tavalla. Me olemme uusia luomuksia Kristuksessa.  Vanha, syntinen minämme on ristiinnaulittu yhdessä Hänen kanssaan, jotta synti menettäisi valtansa meissä emmekä enää olisi synnin orjia. Olemme päässeet vapaiksi synnin orjuudesta, elämme Jumalalle ja palvelemme nyt Häntä. Sen tähden synti ei saa hallita meidän kuolevaista ruumistamme, niin että noudatamme sen himoja eikä meidän tule antaa ruumiimme jäseniä synnin ja vääryyden käyttöön. Kun kerran olemme siirtyneet kuolemasta elämään, pimeyden vallasta Jeesuksen Kristuksen valtakuntaan, saamme antaa itsemme kokonaan Jumalalle ja ruumiimme jäsenet Hänen käyttöönsä. Saamme olla koko sydämestämme kuuliaiset sille Jumalan sanan opetukselle, jonka ohjattavaksi meidät on uskottu ja saamme antautua palvelemaan Jumalan tahtoa (6:6-20). Helpommin sanottu kuin tehty ja omassa voimassamme emme ikinä pystykään. Pyhä Henki saa meissä aikaan kaiken tämän ja vielä enemmänkin (8:3-13).

Mitä ajattelet itsestäsi?

torstai 16. heinäkuuta 2015

Vaihtamalla ei parane

”Juo vettä omasta ruukustasi, käytä oman kaivosi raikasta juomaa.” (Snl. 5:15)

Televisio ja iltapäivälehtien otsikot kirkuvat ajallemme tyypillisiä seksuaalisesti värittyneitä viestejä. Kuka on löytänyt vihdoinkin sen oikean - kolmen tai neljän edellisen oikean jälkeen. Kuka yllätti kenet ties mistä ja ties mitä tekemässä. Kuka päättää testata avioliiton kestävyyttä antamalla sinkkulauman vietellä. Kuka kehottaa suoraan tekemään syrjähyppyjä. Ruoho ei ole kuitenkaan aidan toisella puolen vihreämpää. Vieraan naisen huulet tihkuvat aluksi hunajaa, mutta lopulta hän käy karvaaksi kuin koiruoho. Sana kehottaa pysymään kaukana vieraasta naisesta, jottei voimia ja parhaita vuosia haaskattaisi vieraille (5:3-10). Saakoon omat lähteemme olla siunatut ja iloitaan vaimosta, jonka olemme elämäämme saaneet. Saakoon hänen rakkautensa hurmata meidät yhä uudelleen ja uudelleen (5:18-19). Muistetaan, että jos ruoho alkaa näyttää vihreämmältä aidan toisella puolella, se tarkoittaa sitä, että on tullut aika kastella omaa nurmikkoa. Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako (Mark. 10:6-9).

Vaihtamalla ei parane.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Todistan, siis olen

”Te olette tämän todistajat.” (Luuk. 24:48)

Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen. Hän avasi heidän mielensä ymmärtämään sen, mitä oli kirjoitettu: Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista. Nyt kaikille kansoille tuli Hänen nimessään saarnata parannusta ja syntien anteeksiantamista (24:45-47). Saamme kertoa muuttumatonta sanomaa, sillä Jeesus Kristus on edelleen tie, totuus ja elämä eikä kukaan pääse Isän luo ilman Häntä (Joh. 14:6). Evankeliumia ei ole tarkoitus kertoa pelkästään suurenmoisen puhetaidon tai inhimillisen viisauden keinoin, vaan Pyhän Hengen voimassa (1. Kor. 2:1-5). Jeesus ei jättänyt ensimmäisiä opetuslapsiaan oman ymmärryksen ja jaksamisen varaan. Heidän tuli odottaa Jerusalemissa, kunnes he saisivat varustuksekseen voiman korkeudesta (24:49). Sama lupaus koskee myös meitä, sillä me emme kykene julistamaan evankeliumia tuloksellisesti omassa voimassamme. Saamme pyytää Pyhän Hengen ylitsevuotavaa läsnäoloa elämämme ylle ja lähteä sen jälkeen rakastamaan ihmisiä sanojen, tekojen ja ihmeiden avulla Kristuksen yhteyteen. Meidät on kutsuttu olemaan Kristuksen todistajia aina ja kaikkialla. 

Todistan, siis olen.

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Taivaallista laskuoppia

"Jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on.” (Luuk. 19:26)

Jeesus kertoi vertauksen ylhäisestä miehestä, joka antoi palvelijoilleen kultarahan ja kehotti heitä käyttämään niitä parhaansa mukaan hänen paluuseen saakka. Kun mies palasi kuninkaana, hän kutsui palvelijat luokseen kuullakseen, kuinka kukin oli saamaansa rahaa käyttänyt. Ensimmäinen kertoi, että annettu raha oli tuottanut kymmenen lisää ja sai kuulla kehut. Toisen raha oli tuottanut viisi lisää ja hänkin sai kuulla kiitoksen. Mutta kun seuraava palvelija tuli, tämä toi saamansa rahan käärittynä liinaan, jossa oli säilyttänyt sitä peloissaan koko ajan. Hän sai kuulla kuninkaan ankarat nuhteet (19:12-23). Jumala on antanut meille kullekin omat lahjat, kyvyt ja resurssit, joita käyttää odottaessamme Jeesuksen paluuta. Meiltä odotetaan, että käytämme meille annettua Jumalan valtakunnan eteenpäin menemiseen ja laajentumiseen ja kerran meiltä kysytään, mitä olemme sillä kaikella tehneet. Laitetaan siis itsemme ja lahjamme likoon, jotta evankeliumi voisi saavuttaa yhä uusia ihmisiä. Jeesus antaa meille siihen voiman.

Ei väsytä hyvän tekemiseen.

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Siinä sitä ollaan

”Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan." (Luuk. 18:14)

Jeesus kertoi vertauksen kahdesta miehestä, jotka menivät temppeliin rukoilemaan. Heistä toinen oli omahyväinen fariseus ja toinen publikaani. Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: "Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan." Publikaani seisoi kauempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: "Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!" Kerrottuaan tämän vertauksen Jeesus sanoi: "Publikaani lähti kotiinsa vanhurskaana, mutta tuo toinen ei. Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.” (18:10-14) Kuinka usein me ajattelemmekaan, että onneksi emme ole sellaisia kuin tuo fariseus oli.

Herra, ole meille armollinen.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Väärin parannettu

"Hän pani kätensä naisen päälle, ja heti tämä oikaisi selkänsä ja ylisti Jumalaa." (Luuk. 13:13)

Jeesus oli pyhäpäivänä opettamassa eräässä kirkossa. Kuulijoiden joukossa oli nainen, jota oli kahdeksantoista vuoden ajan vaivannut sairauden henki, mikä väänsi hänen selkänsä köyryyn niin, ettei hän kyennyt suoristamaan itseään. Nähdessään hänet Jeesus kutsui hänet luokseen ja sanoi, että hän on päässyt vaivastaan ja pani kätensä naisen päälle (13:11-12). Nainen vapautui vaivastaan, hänen koko elämänsä muuttui ja Jumala sai kunnian. Kaikkia tämä ei miellyttänyt. Johtava pappi tuhahti suutuksissaan, että pitääkö sitä pyhäpäivänä parantaa, kun sen voisi tehdä arkena (13:14-17). Uskonnollinen perinne meni säälin ja rakkauden edelle. VäärIn parannettu. Samankaltaisia jarrumiehiä ja -naisia löytyy edelleen. He esittävät milloin mitäkin perustelua sille, miksi evankeliumin julistaminen pitäisi suorittaa vain tietyllä, totutulla tavalla ja vain tarkoin valittujen henkilöiden toimesta. Moni paheksuu, kun tavalliset uskovat lähtevät kirkon seinien ulkopuolelle julistaen evankeliumia kaikille luoduille Jeesuksen ohjeen mukaisesti luottaen, että kun he laskevat kätensä sairaiden päälle, niin nämä paranevat (Mark. 16:15-18). Saakoon rakkaus meidätkin toimimaan Jeesuksen esimerkin mukaan.

Seurataan Jeesusta.

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Varokaa sudet

"Menkää, minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle." (Luuk. 10:3)

Kuin lampaat susien keskelle. Hetkinen, Jeesus! Eivätkö voimasuhteet ole hieman epäreilut. Ei suinkaan. Jumalan valtakunnan laskusäännöt ovat näet hieman toisenlaiset. Yksi Jeesuksen opetuslapsi plus Kolmiyhteinen Jumala on aina enemmistö, sillä se, joka on meissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa (1. Joh. 4:4). Jeesus on antanut lampailleen vallan kaikkea vihollisen voimaa kohtaan (Luuk. 10:19). Susien on siis syytä pelätä, sillä lampaat tulevat. Saamme lähteä Jeesuksen valtuuttamana parantamaan paikkakuntamme sairaat ja kertomaan kaikille, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle (10:9).

Pahaa sutta ken pelkäisi.

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Lähtikö lapasesta?

"Te ette tiedä, minkä hengen omat te olette." (Luuk. 9:55)

Kun erään Samarian kylän asukkaat kieltäytyivät ottamasta Jeesusta vastaan, Jaakob ja Johannes kysyivät Jeesukselta tahtoisiko Hän heidän käskevän tulen taivaasta tuhoamaan kylän. Jeesus nuhteli opetuslapsia ja sanoi: "Te ette tiedä, minkä hengen omat te olette. Ihmisen Poika ei tullut kadottamaan ihmisten sieluja vaan pelastamaan." (9:52-55) Opetuslapset olivat saaneet toimia Jeesuksen antamalla vallalla ja voimalla ja he olivat löytäneet identiteettinsä ja auktoriteettinsa (9:1-6, 10). Nyt se meinasi lähteä väärille raiteille, mutta Jeesus muistutti, mitä varten oli tullut. Meidät on kutsuttu seuraamaan Jeesusta sanoissa ja teoissa. Saamme siunata, ei herjata tai vastata pahaan pahalla, puhumattakaan kylien tuhoamisesta (1. Piet. 3:9). Meille ei ole annettu vihan, katkeruuden, pilkan tai pelkuruuden henkeä. Olemme saaneet voiman, rakkauden ja raittiuden Hengen, joka auttaa meitä näkemään vaivaa evankeliumin vuoksi, jotta mahdollisimman moni pelastuisi (2. Tim. 1:7-8).

Puhu, toimi ja rakasta.

torstai 9. heinäkuuta 2015

Sydän täynnä

"Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu." (Luuk. 6:45)

Jokainen puu tunnetaan hedelmästään, sillä se, millä täytämme sydäntämme, tulee ajan myötä esille (6:44-45). Eipä Herra suotta kehota meitä siis varjelemaan sitä, mikä on sydämessämme, sillä siellä on koko elämämme lähde. Siksi meidän tulee täyttää sydäntämme Jumalan sanalla, sillä siinä on elämä, itseasiassa lääke koko ruumiille (Snl. 4:21-24). Vähemmän viihdettä, enemmän rukousta. Vähemmän Facebookia, enemmän The Bookia. Vähemmän itseämme, enemmän Jeesusta. Turvataan Herraan kaikesta sydämestämme eikä nojauduta omaan ymmärrykseemme. Tunnetaan hänet kaikilla teillämme, niin hän tasoittaa tiemme ja saa aikaan hyvää hedelmää (Snl. 3:5-6).

Täytetään sydämemme hyvillä asioilla.

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Koetelkaa henget

"Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja." (1. Joh. 4:1)

Henget tulee koetella. Samoin kaikki postaukset, bloggaukset ja vloggaukset. Netti on pullollaan vihjailuja, rukouspyynnöiksi naamioituja syytöksiä ja suoranaisia hyökkäyksiä uskonveljiä ja -sisaria kohtaan ilman kestäviä perusteita. Ja vaikka perusteitakin olisi, se ei ole oikea tapa toimia. Jeesus itse opetti, että asia pitää ottaa puheeksi ensin kahden kesken asianomaisen kanssa. Ellei se auta, mukaan keskusteluun tulee ottaa yksi tai kaksi muuta. Ellei tämäkään auta, tulee asiaa pohtia seurakunnassa. Ja senkään jälkeen henkilöä ja asiaa ei tule riepotella Facebookin kommenteissa (Matt. 18:15-17). Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia kirjoituksia, mihin netissä törmäätte. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko lähteet kunnossa ja ovatko ne Jumalan sanan mukaisia, sillä niin Facebookissa, Twitterissä ja mitä niitä onkaan, on liikkeellä monia vääriä profeettoja ja pahan puhujia.

Koetellaan kaikki.

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Mitä, missä, milloin

"Ettehän te tiedä, mitä huomispäivä tuo teidän elämäänne! Savua te olette, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu." (Jaak. 4:14)

Jaakob muistuttaa meitä elämän epävarmuudesta. Emme tiedä varmasti huomisesta. Moni sanoo, että tänään tai huomenna teemme sitä tai tätä. Ensi viikolla lähdemme matkalle siihen ja siihen kaupunkiin. Ensi vuoden aikana teemme kauppoja ja keräämme hyvät voitot (4:13). Jeesus kertoi vertauksen miehestä, jonka elämä pyöri rahan ympärillä. Mies ajatteli itsekseen: "Kelpaa sinun elää, sillä sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä!" Hän laski sen varaan, että huominen tulee varmasti. Mutta se ei tullut. Miehen tragedia oli siinä, että hän ei ollut miettinyt iäisyysasioita (Luuk. 12:17-21). Päivämme ovat Jumalan kädessä, joten turvaudutaan uskossa Jeesukseen Kristukseen ja sanotaan: "Jos Herra tahtoo, niin me elämme ja teemme sitä ja sitä." (4:15) Tulipa huominen tai ei ja mitä se pitääkään sisällään, niin meille käy hyvin.

Anna elämäsi Herran käsiin.

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Himon pauloissa

"Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee." (Jaak. 1:14)

Emme ole immuuneja kiusauksille. Kiusauksia tulee ja menee, mutta tärkeintä on se, kuinka niihin suhtaudumme. Voimme ruokkia kiusaavaa ajatusta vahvistaen sitä, jolloin himo synnyttää synnin (1:13). Sitten on vuoro keksiä syy lankeemukseen. Se oli tuon vika. En voinut vastustaa sitä. Kaikki toimivat niin. Se oli vahinko. Kukaan ei ole täydellinen. Minua painostettiin siihen. Kuningas Saul teki syntiä, koska pelkäsi miehiään ja taipui heidän tahtoonsa? Hän yritti selitellä tekonsa parhain päin, mutta sai kuulla nuhteet. "Kumpi on Herralle mieleen, uhrit vai kuuliaisuus? Kuuliaisuus ja totteleminen on parempi kuin uhri. Sinä olet hylännyt Herran sanan." Saulin lankeemus maksoi hänelle hänen kuninkuutensa (1. Sam. 15:22-24). Jumalan sanan ohjeet meille ovat varsin selvät, joten eletään sanan mukaan Hengen avulla. Ja jos lankeamme, saamme paeta Kristuksen suojaan, sillä Hän tietää millaista tekoa olemme (Hepr. 4:14-16). Ei selitellä lankeemuksiamme, vaan tunnustetaan syntimme Hänelle ja uskotaan ne anteeksi.

Äläkä saata meitä kiusauksiin, vaan päästä meidät pahasta.

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Haluatko rikastua?

"Älkää juosko rahan perässä, vaan tyytykää siihen, mitä teillä on." (Hepr. 13:5)

Länsimainen elämäntapamme haastaa meitä kuluttamaan enemmän, kuin mihin meillä on varaa. "Osta, osta, osta!" kaikuu markkinatalouden ilosanoma kaikkialta ympäriltämme. Televisiossa. Lehdissä. Mainospylväissä. Puhelimissa. Nettisivuilla. Voisimmeko oppia olemaan tyytyväiset siihen, mitä meillä on? Kaiken turhan tavaran tavoitteleminen saa meidät juoksemaan rahan perässä ja joudumme monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan (1. Tim. 6:7-10). Meidän ei tule laittaa toivoamme rahaan ja tavaraan, vaan Jumalaan, joka antaa kaikkea hyvää runsain mitoin nautittavaksemme. Elämämme tarkoitus ei ole kuitenkaan kerätä omaisuutta siksi, että käyttäisimme kaiken itsekkäästi omien halujemme tyydyttämiseen. Jumala on uskonut meille varoja, jotta voimme tehdä sillä hyvää lähellä ja kaukana (1. Tim. 6:17-19). Sana sanoo, että joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää. Paras tapa opetella tyytyväisyyttä on antaa omastaan Jumalan valtakunnan työhön iloisin mielin luottaen, että Hänellä on annettavana meille runsaasti kaikkia lahjoja, niin että meillä on aina kaikki mitä tarvitsemme ja voimme tehdä runsaasti kaikkea hyvää (2. Kor. 9:6-8).

Jumala pitää meistä huolen.

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Uskon todellisuus

"Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä." (Hepr. 11:1)

Usko kurottautuu pidemmälle kuin mitä silmä näkee. Järki ja mieli sanoo: "Ei onnistu. Ei ole mahdollista." Usko sanoo: "Jumala voi!" Meidän ei tule mukauttaa ajatteluamme tämän maailman mittapuiden mukaan, vaan Jumalan valtakunnan. Meidän tulee antaa Jumalan uudistaa mieltämme ja ajatteluamme, jotta näemme uskon silmin Jumalan valtakunnan todellisuuden (Room. 12:2). Kun inhimilliset keinot loppuvat ja kädet nostetaan pystyyn, uskova kohottaa kätensä Jumalan puoleen, joka voi tehdä monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai ajatella (Ef. 3:20).

Usko.

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Ylistä Herraa

"Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää nimeään." (Ps. 103:1)

Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt. Hän antaa anteeksi kaikki syntini ja parantaa kaikki sairauteni. Herra on anteeksiantava ja laupias. Hän on kärsivällinen ja hänen armonsa on suuri. Hän ei maksanut meille syntiemme mukaan, ei rangaissut niin kuin olisimme ansainneet. Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meidän syntimme. Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin Herra armahtaa niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä. Herran armo pysyy ajasta aikaan, se on ikuinen niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä (103:2-17).

Meillä on hyvä syy kiitokseen.

torstai 2. heinäkuuta 2015

Paljastu ja parannu

"Jumalan sana on elävä ja väkevä." (Hepr. 4:12)

Jumalan sana tulee usein kohti. Kirjeen kirjoittaja toteaa, että se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka. Se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen paljastaen sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. Me emme voi salata Jumalalta mitään, sillä kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta Hänelle, jolle meidän on kerran tehtävä tili. Jumalan sanan valo paljastaa meissä olevan synnin ja ohjaa meidät turvautumaan Jeesukseen Kristukseen. Onneksi! Hän, jos kukaan, kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan. Hän vain ei langennut syntiin. Jeesuksen tähden saamme astua rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armon ja laupeuden osaksemme ja löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme (4:13-16).

Paljastu ja parannu.

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Rohkaisevaa

"Rohkaiskaa toinen toistanne joka päivä, niin kauan kuin tuo sana 'tänä päivänä' on voimassa, ettei kukaan teistä lankeaisi synnin viettelyksiin ja paatuisi." (Hepr. 3:13)

Jeesuksen seuraaminen ei ole yksilösuoritus. Se on kylläkin henkilökohtaista, mutta tarvitsemme toinen toistemme tukea ja rohkaisua. Yksin jäädessämme on vaarana, että synti vie mukanaan ja alamme puolustella vääryyttä elämässämme paaduttaen sydämemme. Ennen pitkää epäusko saa meissä tilaa ja saatamme luopua elävästä Jumalasta. Välttääksemme tämän, saamme rohkaista toisiamme osallistumaan seurakunnan yhteisiin kokouksiin, sillä sieltä saamme voimaa elämämme arkeen. Meidät on kutsuttu pitämään huolta toinen toisestamme. Saamme tukea toisiamme pysyessämme horjumatta Raamatun ilmoituksen terveissä periaatteissa, jotka Jumala on antanut ohjaamaan ja suojaamaan elämäämme. Saamme myös kannustaa toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin, sillä Hän, joka on antanut meille Sanansa lupauksineen, on luotettava (10:23-25).

Rohkaistutaan rohkaisemaan.