sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Yhteinen taistelu

”Kehotan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta ja Hengen rakkauden kautta auttamaan minua taistelussani rukoilemalla puolestani Jumalaa.” (Room. 15:30)

Paavali tiesi, että kenenkään ei ole tarkoitus toimia tai selvitä yksin - ei edes hengelliseen työhön kutsutun työntekijän. Hän pyytääkin Jeesuksen nimessä ja Pyhän Hengen vaikuttaman rakkauden kautta Rooman uskovia tukemaan häntä esirukouksin tulevassa taistelussa (15:30-31), sillä hän tiesi, ettei meillä ole taistelu ihmisiä vastaan, vaan henkivaltoja, voimia, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita ja taivaan avaruuden pahoja henkiolentoja vastaan (Ef. 6:12). Taistelu evankeliumin puolesta ihmisten pelastumiseksi käydään ensisijaisesti rukouskammioissa ja yhteisissä rukouskokouksissa, sillä rukous on voimallinen ase taistelussa vihollisen juonia vastaan (2. Kor. 10:3-4). Ei siis laiminlyödä rukousta, vaan kannetaan rukouksin toisiamme, seurakuntien työntekijöitä ja lähetystyöntekijöitä joka hetki Hengen antamin voimin (Ef. 6:18).

Rukouksessa on voimaa.

lauantai 29. syyskuuta 2018

Jumalan vaikutusta

”Minun kerskaukseni on siis Kristuksessa Jeesuksessa palvellessani Jumalaa.” (Room. 15:17)

Paavali antoi kunnian Jeesukselle kaikesta siitä, mitä oli saanut tehdä. Kaikki oli Jumalan armon vaikutusta (1. Kor. 15:10) hänen elämässään aina siitä saakka, kun Jeesus oli kohdannut hänet Damaskoksen tiellä ja Ananias oli kastanut hänet (Apt. 9:3-18). Paavali tiesi, että evankeliumin voima, jonka kautta monet saivat tulla Jumalan yhteyteen, ei johtunut hänen erinomaisesta puhetaidostaan, loogisesta perustelustaan tai johdonmukaisesta opillisuudestaan, vaan se oli seurausta siitä, mitä Jeesus teki hänessä ja hänen kauttaan. Ihmiset vakuuttuivat sanomasta, kun Jumala vahvisti sen osoittamalla Pyhän Hengen voimaa Paavalin kautta tapahtuneilla tunnusteoilla ja ihmeillä (15:18-19). Suostummeko me siihen, että tunnusteot ja ihmeet voisivat seurata julistamaamme sanaa? Ja jos suostumme, julistammeko ja toimimmeko me kaikessa odottaen, että niin voisi oikeasti myös tapahtua? Ja miksei voisi, koska Jeesus on sama eilen, tänään ja ikuisesti (Hepr. 13:8).

Jeesus toimii kauttamme.

perjantai 28. syyskuuta 2018

Vapauteen

”Jumalan valtakunta ei ole syömistä ja juomista vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.” (Room. 14:17)

Paavali kuvailee, kuinka asioista, joihin Jumalan sana ei anna suoraa neuvoa, on tullut kiistan aiheita. Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, kun taas toinen syö pelkkiä vihanneksia. Toinen pitää yhtä päivää toista parempana ja toinen pitää kaikkia päiviä yhtä hyvinä. Jokainen toimi näissä asioissa parhaansa mukaan Herran tähden (14:2-6). Mekin voimme lisätä huomaamatta Jumalan sanan selvien ohjeiden rinnalle omasta hengellisestä perinteestämme nousevia vaatimuksia ja käytöstapoja, joita noudattamalla voi osoittaa kuuluvansa joukkoon. Jumalan valtakunta on kuitenkin enemmän kuin pelkkiä ulkonaisia toimintatapoja: se on vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä. Annetaan Jumalan armon kasvattaa meitä elämään Jumalaa kunnioittaen (Tiit. 2:11-12) ja tavoitellaan rakkaudellisesti sitä, mikä edistää rauhaa ja keskinäistä rakentumistamme (14:19).

Vapauteen Kristus vapautti meidät.

torstai 27. syyskuuta 2018

Päivä koittaa

”Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä.” (Room. 13:12)

Paavali tarkoittaa yöllä nykyistä aikakautta ja viittaa päivän lähestymisellä Jeesuksen toiseen tulemiseen, jolloin kaikki tehdään uudeksi ja me vapaudumme lopullisesti synnin ja kuoleman vallasta elääksemme hänen kanssaan ikuisesti. Pelastus on siis nyt lähempänä kuin silloin, kun tulimme uskoon ja sen tähden on korkea aika herätä unesta ja laittaa pois kaikki ne pimeyden teot, joita on saattanut hiipiä elämäämme vaivihkaa. (13:11-12). Aikamme mahdollistaa haureudessa ja irstaudessa elämisen kotisohvalla TV:n tai netin äärellä. Sosiaalinen media eri viestiketjuineen lietsoo meissä riidanhalua ja täydelliset lomapostaukset synnyttävät kateutta. Meitä kutsutaan kuitenkin vaeltamaan säädyllisesti ja välttämään tilanteita, jotka saavat synnilliset himomme heräämään. Onnistuaksemme tässä kaikessa meidän tulee pukea yllemme Jeesus Kristus (13:13-14) ymmärtäen, että me olemme hänen omiaan (1. Kor. 6:19-20) ja että hän asuu meissä Henkensä kautta (Gal. 2:20). 

Päivä koittaa.

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Sytytysnestettä

”Olkaa Hengessä palavia, palvelkaa Herraa.” (Room. 12:11)

Palavuus Hengessä ei ole itsestään selvä asia, koska muutoin Paavalin ei tarvitsisi erikseen kehottaa meitä olemaan palavat. Moni voi kertoa omasta kokemuksestaan, kuinka tuo palo voi sammua, jos on tuottanut surua Pyhälle Hengelle tavalla tai toisella (Ef. 4:30) ja monella ei ole aavistustakaan, mitä on olla Hengessä palava. Moni voi myös kertoa siitä, kuinka Hengen tuli on saanut roihahtaa täyteen liekkiin ensimmäistä kertaa tai uudelleen, kun on tunnustanut syntinsä (1. Joh. 1:9), on etsinyt Herran läheisyyttä (Jaak. 4:8) ja on pyytänyt Herraa täyttämään Pyhällä Hengellä (Ef. 5:18). Omalla ponnistelullamme emme pysty palamaan, palvelemaan, todistamaan tai voittamaan ihmisiä Jeesukselle, mutta kun Pyhä Henki pääsee täyttämään meidät, hän voi käyttää meitä välikappaleinaan moniin tehtäviin. Annetaan Hengen ohjata elämäämme (Gal. 5:16), viritetään armolahjamme palaviksi (2. Tim. 1:6) ja palvellaan Herraa.

Syty. Pala. Roihua.

tiistai 25. syyskuuta 2018

Ihmeellistä

”Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä!” (Room. 11:33)

Jumala on äärettömän ihmeellinen ja meidän ymmärryksemme ei koskaan kykene selittämään häntä täydellisesti. Meidän onneksemme hän ei jättänyt itseään ja olemassaoloaan arvailujemme varaan, vaan hän on ilmaissut itsensä meille - erityisesti Raamatussa ja Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa. Silti kukaan meistä ei voi täysin ymmärtää hänen olemustaan ja mieltään, hänen viisauttaan ja tietoaan tai hänen tuomioitansa ja teitänsä (11:33-34). Siitä huolimatta voimme luottaa, että hän hallitse niin maailmankaikkeutta kuin meidän elämäämme täydellisellä viisaudellaan, oikeudenmukaisuudellaan ja rakkaudellaan. Hän, joka on kaiken alku ja ylläpitäjä (Hepr. 1:3), on armossaan ja rakkaudessaan pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan poikansa valtakuntaan (Kol. 1:13). Eikä siinä kaikki. Hän vahvistaa meitä kirkkautensa voimalla ja väkevyydellä olemaan kestäviä uskossamme (Kol. 1:11).

Ihmeellistä.

maanantai 24. syyskuuta 2018

Lähetetyt

”Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.” (Room. 10:13)

Valtava lupaus, jota seuraa neljä vakavaa kysymystä. Kuinka voi huutaa avukseen häntä, johon ei usko? Kuinka voi uskoa häneen, josta ei ole kuullut? Kuinka voi kuulla, ellei ole julistajaa? Kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? (10:14-15) Tärkeitä kysymyksiä, joita emme voi ohittaa olan kohautuksella. Ympärillämme on paljon ihmisiä - niin nimikristittyjä kuin muiden uskontojen edustajia - jotka eivät vielä tunne Jeesusta henkilökohtaisesti. Moni ei ole koskaan kuullut tai monella voi olla väärä käsitys uskosta ja Jeesuksen opetuslapsen elämäntavasta. On hienoa, että voimme olla lähettämässä lähetystyöntekijöitä saavuttamattomien kansojen keskelle, mutta on hyvä muistaa, että jokainen meistäkin on lähetetty (Joh. 20:21) niiden ihmisten luokse, joiden parissa olemme. Kerrotaan heille siitä elämästä, jonka Jumala lahjoittaa meille uskon kautta Jeesukseen, jotta hekin voisivat huutaa häntä avukseen.

Meidät on lähetetty.

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Toivon rukouksia

”Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän puolestaan, että he pelastuisivat.” (Room. 10:1)

Paavali koki todellista huolta ihmisistä, jotka eivät vielä tunteneet Jeesusta Kristusta. Hän toivoi sydämestään, että he pelastuisivat ja rukoili Jumalaa heidän puolestaan. Eikä vain rukoillut, vaan hän teki kaikkensa julistaakseen evankeliumia Jeesuksesta. Hän suostui olemaan kaikkien palvelija voittaakseen mahdollisimman monia Jeesukselle (1. Kor. 9:16-23). Hän julisti Jumalan Hengen voimalla sanoin ja teoin, tunnustekojen ja ihmeiden voimalla (Room. 15:18-19). Hän näki jopa vankilassa olemisen olevan eduksi evankeliumille, kun pääsi kertomaan Jeesuksesta ihmisille, joita ei olisi muuten tavannut (Fil. 1:12-13) ja pyysi seurakuntia rukoilemaan hänen puolestaan, että Jumala avaisi hänelle mahdollisuuden puhua oikealla tavalla Jeesuksesta (Kol. 4:3-4). Virressä laulamme: "Oi, jospa ihmismielet sen valon saisivat ja Herraa kaikki kielet jo tunnustaisivat" (186:6) Saakoon Herra sytyttää meidät rukoilemaan ja tekemään kaikkemme, jotta mahdollisimman moni saisi pelastua.

Ettei yksikään hukkuisi.

lauantai 22. syyskuuta 2018

Sydämen asialla

”Sillä Herran silmät tarkkailevat koko maata vahvistaakseen niitä, jotka ehyellä sydämellä ovat antautuneet hänelle.” (2. Aik. 16:9)

Yksi aikamme sloganeista kehottaa kuuntelemaan oman sydämensä ääntä. Tuon ohjeen noudattaminen on tuonut joidenkin elämään hyviä asioita, mutta monien elämä on ajautunut syvään kriisin sen vuoksi. Ratkaisevaa sydämen äänen kuuntelemisessa on kuitenkin se, millaisiin asioihin on sydämensä ankkuroinut, sillä sydämen asenne tulee näkyväksi tekojemme kautta. Voimme pitää sydämemme ja elämämme oikeassa suunnassa sitomalla sen Jumalan sanaan. Ja se taatusti kannattaa, sillä Herran käskyt ovat oikeat, ne ilahduttavat sydämen ja avaavat silmät näkemään (Ps. 19:9). Kun Herran katse kiertää ja tarkkaa meidän maatamme, mitä hän löytää? Löytääkö hän Hengen voimassa eläviä Jeesukseen uskovia, jotka haluavat kaikissa asioissa etsiä Herran tahtoa ja palvella häntä lahjoillaan? Jos meiltä vielä puuttuu vilpitön sydän, saamme pyytää häntä puhdistamaan meidät Jeesuksen verellä ja täyttämään meidät Hengellään.

Antaudun.

perjantai 21. syyskuuta 2018

Erottamattomat

”Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta?” (Room. 8:35)

Tuska vai ahdistus? Vaino vai nälkä? Alastomuus, vaara vai miekka? Paavali oli varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit eivätkä henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva, eivät voimat, ei korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme (8:38-39). Me voimme kyllä itse torjua tuon rakkauden kääntämällä selkämme Jumalan armolle Jeesuksessa, mutta jos tulemme kutsun kuullessamme Jeesuksen luokse, hän ei hylkää ketään eikä heitä ketään ikinä pois luotaan (Joh. 6:37). Päinvastoin. Hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme (8:34). Hän on myös luvannut viedä meissä alkamansa työn päätökseen (Fil. 1:6). Pysytään lähellä Jeesusta, pidetään katseemme suunnattuna häneen (Hepr. 12:1-2), sillä me saamme täydellisen voiton hänen kauttaan, joka on rakastanut meitä (8:37).

Ei mikään.

torstai 20. syyskuuta 2018

Sulateltavaksi

”Kaikki, joita Jumalan Henki johdattaa, ovat Jumalan lapsia.” (Room. 8:14)
"Te ette kuitenkaan ole lihan vallassa vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa. Jos taas Kristus on teissä, ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elävä vanhurskauden tähden. Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, tekee eläviksi myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu." (Room. 8:9-11) 1) Lue edelliset jakeet vielä kerran, mutta tällä kertaa ääneen ja kerro sitten niiden sisältö itsellesi omin sanoin. 2) Pohdi, mitä jakeet opettavat Jumalasta ja ihmisestä, ja pohdi myös sitä, mitä ne opettavat elämästä ja Jumalan tahdosta. 3) Mieti, miten nämä jakeet vaikuttavat elämääsi suhteessa Jumalaan ja toisiin ihmisiin. Kysy, miten Jumala tahtoisi sinun laittavan lukemasi käytäntöön tulevina päivinä ja toimi sitten niin. Mieti myös, kenelle voisit jakaa näistä jakeista saamasi oivalluksen.

Lue, pohdi ja sovella.

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Seiso paikallasi

”Salomo seisoi Herran alttarin ääressä koko Israelin seurakunnan edessä ja ojensi kätensä.” (2. Aik. 6:12)

Salomo oli esimerkillinen johtaja. Hän oli teettänyt temppelin esipihan keskelle lavan, jolle hän nousi, polvistui koko Israelin seurakunnan edessä, ojensi kätensä taivasta kohti ja alkoi ylistää Jumalaa (6:13-14). Olisihan se hienoa, jos yhteiskunnan merkittävät päättäjät uskaltaisivat toimia Salomon tavoin, mutta jokaista tarvitaan. Missä ovat miehet ja naiset, jotka seisovat paikallaan rukoillen perheidensä, työtovereidensa, harrastusryhmiensä, naapurustonsa, seurakuntansa ja maansa puolesta (Jes. 62:6-7). Missä ovat miehet ja naiset, jotka osoittavat sanoillaan ja teoillaan keneen uskovat? Meidät on kutsuttu näyttämään hyvää esimerkkiä puheissamme, elämäntavoissamme, rakkaudessamme, uskossamme ja puhtaudessamme siten, että muut näkisivät edistymisemme. Elämällä uskoamme todeksi arjen keskellä voimme olla johdattamassa muitakin elämään Jeesuksen opetuslasten elämää Hengen voimassa ja johdossa (1. Tim. 4:12-16).

Noustaan paikallemme.

tiistai 18. syyskuuta 2018

Kirkkauden toivo

”Herran kirkkaus täytti Jumalan temppelin.” (2. Aik. 5:14)

Kun Salomo oli saanut valmiiksi temppelin rakentamisen ja papit olivat kantaneet liitonarkun kaikkein pyhimpään, niin soittajat ja laulajat rupesivat yhteen ääneen ylistämään ja kiittämään Herraa. Tuolloin Herran kirkkaus täytti temppelin niin voimallisesti, että kirkonmenot piti keskeyttää. Miten valtavalta Jumalan läsnäolon on täytynyt tuntua tuona erityisenä hetkenä (5:2-14). Mutta mekään emme jää osattomiksi, sillä me olemme Jeesukseen uskovina Jumalan temppeli, jossa Pyhä Henki asuu (1. Kor. 3:16) ja me muutumme Pyhän Hengen vaikutuksesta saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen (2. Kor. 3:18). Me olemme maailman valo (Matt. 5:14) ja me saamme loistaa Jeesuksen kirkkautta ympärillämme olevaan pimeyteen kaikkialla siellä, missä ikinä olemme, elämme ja kuljemme. Tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus on häikäisevän kirkas: Kristus meissä, kirkkauden toivo (Kol. 1:27).

Valo voittaa pimeyden.

maanantai 17. syyskuuta 2018

Elämäntaparemontti

”Kuinka me, jotka olemme kuolleet synnille, vielä eläisimme siinä?” (Room. 6:2)

Erilaiset elämäntaparemontit ovat suuressa suosiossa, mutta koska ne vaativat kurinalaisuutta, monet hankkivat ryhtiliikkeeseensä apua. Tarjolla onkin niin henkisiä valmentajia, personal trainereita kuin ravintoterapeutteja, jotka auttavat heiltä palveluita ostaneita kohti asettamiaan tavoitteita. Jeesuksen opetuslapset ovat saaneet lahjaksi Pyhän Hengen, joka opettaa ja muistuttaa uudesta elämästä Jumalan palvelijoina. Synti ei ole enää meidän hallitsijamme, koska me emme ole lain vaan armon alaisia. Synnistä vapautettuina meistä on tullut vanhurskauden palvelijoita, kun olemme tulleet sydämestämme kuuliaisiksi Jumalan sanalle. Saamme pitää itseämme synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Jeesuksessa Kristuksessa. Meidän ei tarvitse antaa jäseniämme vääryyden aseiksi synnille, vaan saamme antaa itsemme ja jäsenemme vanhurskauden aseiksi Jumalalle. Tämän Pyhän Hengen vaikuttaman elämän hedelmänä on pyhitys ja sen loppu on iankaikkinen elämä (6:11-22).

Elä uutta elämää.

sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Yhden tähden

”Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun me vielä olimme syntisiä.” (Room. 5:8)

Luodessaan ihmisen Jumala tarkoitti tämän elävän yhteydessä häneen. Aadam ja Eeva saivat kokea, millaista on elää ilman syntiä siihen asti, kunnes he nousivat kapinaan Luojaansa vastaan ja heidät karkotettiin paratiisista (1. Moos. 3:1-24). Tuolla teolla oli kauaskantoiset seuraukset, sillä samoin kuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, niin myös kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat tehneet syntiä (5:12). Jumala ratkaisi koko ihmiskuntaan vaikuttavan ongelman antamalla meille Jeesuksen, joka oli puhdas synnistä, mutta jonka kannettavaksi Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden (2. Kor. 5:21). Siinä missä yhden rikkomus tuotti kaikille kuoleman, Jumalan armo ja hänen lahjansa tulivat yhden ainoan ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, ansiosta kaikkien osaksi (5:15). Kun vastaanotamme hänen valmistamansa sovituksen, me saamme eiemuita (5:11).

Kiitos verestäsi, Jeesus.

lauantai 15. syyskuuta 2018

Toivoa on

”Abraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut.” (Room. 4:18)

Jumala oli luvannut Abrahamille, että tämä tulisi saamaan runsaasti jälkeläisiä ja olisi monien kansojen kantaisä. Abraham tarttui tuohon lupaukseen, vaikka inhimillisesti katsoen toivoa ei ollut, sillä hän tiesi lähes satavuotiaana elinvoimansa sammuneen ja Saaran kohdun kuihtuneen. Abraham oli täysin varma siitä, että olosuhteista huolimatta Jumala voi tehdä sen, minkä on luvannut (4:19-21). Jumala piti Abrahamille antamansa lupauksen, sillä hän on uskollinen ja luotettava (3:4). Mekin saamme tarttua uskossa Jumalan ihmeellisiin lupauksiin, jotka hän on antanut meille sanassaan. Kaikkein ihmeellisin ja suurin lupaus on se, että jokainen, joka uskoo Jeesukseen, ei joudu kadotukseen, vaan saa iankaikkisen elämän (Joh. 3:16). Jeesus on avannut meille kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan pääsyn tähän armoon, jossa toivomme ei ole turha. Tuon toivon vakuudeksi hän on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen (5:2-5).

Tämä toivo ei saata häpeään.

perjantai 14. syyskuuta 2018

Odotushuoneessa

”Kuinka kauan, Herra, yhä unohdat minut? Kuinka kauan kätket minulta kasvosi?” (Ps. 13:2)

Tuntuuko sinusta joskus, että joudut odottamaan kohtuuttoman pitkän ajan punaisissa liikennevaloissa? Valitsetko aina sen kassajonon, mikä osoittautuu kaikkein hitaimmaksi? Kestääkö verkkokaupasta tilaamiesi tuoteiden toimitus lähes ikuisuuden? Odottavan aika on pitkä. Se tuntuu  erityisen pitkältä etenkin silloin, kun odottaa jonkun tärkeän asian selviämistä tai avun saamista johonkin elämäntilanteeseen. Kuningas Daavidin mieltä painavien huolien tuska tuntui sydämessä asti. Hän oli rukoillut ja pyytänyt Jumalalta apua, mutta kun vastaus ei tullut välittömästi, hän kyseli, kauanko Jumala aikoi antaa hänen odottaa. Mutta hän ei aikonut luovuttaa, vaan luotti Jumalan armoon ja alkoi jo riemuita tulevasta rukousvastauksesta (13:3-6). Jumala ei unohtanut Daavidia eikä hän unohda meitä. Saamme heittää kaikki murheemme ja huolemme hänen kannettavakseen, sillä hän pitää niistä huolen (1. Piet. 5:7). Daavidin tavoin mekin voimme alkaa iloita ja kiittää hänen avustaan.

Sinua ei ole unohdettu.

torstai 13. syyskuuta 2018

Puhdistuskuuri

”Herran sanat ovat puhtaita sanoja.” (Ps. 12:7)

Elämme aikaa, jossa totuuden löytäminen valtavan informaatiotulvan keskeltä on todella haasteellista. Asiantuntijoita ja mielipiteen ilmaisijoita ilmaantuu kuin sieniä sateella ja sosiaalinen media tarjoaa otollisen välineen ajatusten ilmaisuun, olipa ne totta tai ei. Hetkessä syntyy valtavan raivon ja vihan höystämiä kampanjoita, joissa ns. suvaitsevaisuuden nimissä tuomitaan 'väärät' mielipiteet ja niiden lausujat vaaditaan vastuuseen ilman mahdollisuutta kertoa rauhassa omia näkökulmiaan. Mitä jos sulkisimme hetkeksi naamakirjan ja avaisimme Kirjan? Jumalan sanat ovat puhtaita ja totuudellisia yleisestä mielipiteestä huolimatta. Hiljennytään päivittäin Jumalan sanan ääreen rukoillen ja täytetään vaihteeksi mielemme ja ajatuksemme kaikella, mikä on totta, kunnioitettavaa, oikeaa, puhdasta, rakastettavaa, hyvää ja kaunista (Fil. 4:8), jotta meissä asuisi runsaasti Kristuksen sana ja voisimme opettaa ja neuvoa toinen toisiamme (Kol. 3:16).

Puhdistetaan mielemme.

keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Epätäydelliset

”Olkoon Jumala luotettava, vaikka kaikki ihmiset olisivat valehtelijoita!” (Room. 3:4)

Moni ihminen on kääntänyt selkänsä uskonasioille kohdattuaan rakkaudettomuutta tai tekopyhyyttä seurakunnassa. Moni ihminen puolestaan naureskelee niille, jotka sunnuntaisin sanovat kirkon seinien sisäpuolella uskovansa Jeesukseen, mutta jotka heti arjen tullen kieltävät hänet teoillaan ja elämällään (2:24). Ei siis ole aivan merkityksetöntä, kuinka elämme ja millaisen kuvan annamme elämämme kautta uskosta Jeesukseen. Meidän virheemme tai teeskentelymme ei tee kuitenkaan Jumalan uskollisuutta tyhjäksi (3:3), sillä meistä huolimatta Jumala on aina armollinen ja uskollinen (2. Tim. 2:13). Mutta kuinka voisimme vakuuttaa muutkin siitä? Muuttuisivatko ihmisten ajatukset, jos me emme yrittäisi esittää olevamme parempia kuin olemmekaan, vaan osoittaisimme olevamme itsessämme heikkoja ja vajavaisia, kaikessa Jeesusta tarvitsevia? Ihmiset eivät halua välttämättä nähdä täydellistä onnistujaa, vaan aidon Jeesuksen opetuslapsen, jonka elämään he voivat samaistua. 

Jumala on luotettava.

tiistai 11. syyskuuta 2018

Itsetutkistelun paikka

”Kun siis opetat muita, etkö opetakaan itseäsi?” (Room. 2:21)

Paavali kysyy tärkeän kysymyksen: elämmekö itse opetuksemme mukaisesti? Varastammeko itse, vaikka julistamme, ettei saa varastaa? Teemmekö itse huorin, vaikka sanomme, ettei niin saa tehdä? Häpäisemmekö itse Jumalan sanan, vaikka julistamme sitä (2:18-23)? Paavalin listaa voisi jatkaa. Puhummeko itse toisista pahaa, vaikka kehotamme kohtelemaan toisia kunnioittavasti? Kerrommeko itse valkoisia valheita, vaikka opetamme, että Jumala tahtoo totuutta salatuimpaan saakka? Levitämmekö itse juoruja, vaikka varoitamme toisia panettelusta? On paljon helpompaa vaatia muita käyttäytymään oikein suhteessa Jumalaan ja lähimmäisiin kuin elää itse samojen vaatimusten mukaisesti. On helppo sortua ulkonaiseen hurskauteen ihmisten edessä, vaikka sisin on täynnä teeskentelyä ja vääryyttä (Matt. 23:3-28). Eletään Pyhän Hengen hallitsemaa, aitoa ja läpinäkyvää opetuslapsen elämää, joka tuo kunniaa Jumalalle silloinkin, kun kukaan ei ole näkemässä.

Ja yksi näkee silloinkin.

maanantai 10. syyskuuta 2018

Etuoikeutetut?

”He eivät ainoastaan itse tee niin vaan myös osoittavat hyväksymisensä niille, jotka tekevät samoin.” (Room. 1:32)

Olemme Suomessa etuoikeutetussa asemassa monessakin asiassa. Yksi on se, että saamme elää maassa, jossa meillä on mahdollisuus kuulla evankeliumi, uskoa Jeesukseen ja oppia tuntemaan Jumalan. Tästä huolimatta monet eivät kunnioita häntä, vaan ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, heidän sydämensä ovat pimentyneet (1:21). Jumala ei pakota meitä tahtonsa mukaiseen elämään, joten kääntäessämme selkämme Jumalalle ja hänen sanalleen, hän jättää meidät arvottomien ajatustemme valtaan tekemään kaikenlaista väärää ja sopimatonta. Eikä pelkästään itse, vaan kannustaen muitakin samaan osoittamalla samoin toimiville hyväksyntää (1:25-31). Jeesuksen omina meillä on kiusaus alkaa osoitella toisissa olevaa likaa, moraalittomuutta ja syntiä unohtaen, että Jumala on puhdistanut meidätkin pelkästä armosta (Tiit. 3:5-7). Niin meidän kuin jokaisen suomalaisen ainoa toivo on Jumalan pelastava ja puhtauteen kasvattava armo (Tiit. 2:11-12).

Armo muuttaa.

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Kauaskantoista

”Ensiksikin kiitän Jumalaani Jeesuksen Kristuksen kautta teistä kaikista, koska teidän uskostanne kerrotaan kaikkialla maailmassa.” (Room. 1:8)

Evankeliumi on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka uskovat sen (1:16). Evankeliumi on maailmankaikkeuden paras sanoma, joka muuttaa ja uudistaa elämän. Roomalaiset uskovat eivät olleet piilotelleet uskoaan Jeesukseen, vaan he olivat antaneet Hengen uudistaman elämän näkyä ja kuulua. Todeksi eletyllä uskolla on tarttuva vaikutus ja niinpä heidänkin uskostaan puhuttiin kaikkialla maailmassa. Entä puhutaanko meidän uskostamme ja luottamuksestamme Jeesukseen naapurustossamme, työpaikallamme tai kaupungissamme? Meidän ei ole tarkoitus hävetä tai vaieta, vaan seurata Jeesusta ja antaa hänen vaikuttamansa elämän näkyä ja kuulua. Meidän ei tule tuomita ihmisiä tai lyödä heitä Raamatulla päähän, vaan osoittaa heille Jumalan rakkautta sanoin ja teoin. Uskostamme voidaan kertoa myös kaukana, kun olemme mukana tukemassa lähetystyötä rukouksillamme ja varoillamme.

Suuressa mukana.

lauantai 8. syyskuuta 2018

Mieluista kuultavaa

”Mielellämme kuitenkin kuulisimme, mitä sinä näistä asioista ajattelet.” (Apt. 28:22)

Roomassa asuvat juutalaiset olivat kuulleet Jeesuksesta ja hänen seuraamisestaan vain sen, että se oli herättänyt kaikkialla vastustusta. He eivät kuitenkaan halunneet muodostaa mielipidettään asiasta pelkkien kuulopuheiden perusteella, vaan he halusivat ottaa asiasta selvää. Niinpä he sanoivat Paavalille, että he haluaisivat mielellään kuulla enemmän asiasta. Niinpä he sopivat uuden tapaamisajan ja Paavali todisti heille Jumalan valtakunnasta, selitti sitä ja yritti taivuttaa heidät uskomaan Jeesukseen (28:22-23). Moni ihminen on saattanut perustaa ajatuksensa Jeesuksesta ja uskonasioista kuulopuheisiin ja väärinkäsityksiin. Meidänkin lähellämme on ihmisiä, jotka olisivat valmiit kuulemaan meidän ajatuksiamme Jeesuksen seuraamisesta. Ollaan aina valmiit antamaan vastaus sävyisästi ja kunnioittavasti (1. Piet. 3:15-16) siten, että ihmiset haluaisivat kuulla mielellään enemmänkin.

Kerrotaan kyseleville.

perjantai 7. syyskuuta 2018

Ystäviä ja seuraajia

”Paljon ystäviä – vähän ystävyyttä, tosi ystävä on enemmän kuin veli.” (Snl. 18:24)

Kuinka monta seuraajaa sinulla on Facebookissa? Montako tykkäystä sait kuvallesi Instagramissa? Kuinka saisin enemmän seuraajia Twitterissä? Monella on satoja ja tuhansia ystäviä, joiden päivän kuulumisille ja tapahtumille jaellaan oman laitteen ruudulta. Tuhannet seuraajat ja ystävät nettimaailmassa eivät tuo välttämättä todellista kokemusta ystävyydestä. Näin ei ole edes siinä tapauksessa, että saamme lukuisia tykkäämisiä ja kommentteja. Me tarvitsemme ympärillemme ystäviä, jotka oikeasti kuuntelevat, välittävät, koskettavat ja auttavat. Ystävää, jonka kanssa jakaa elämää niin hyvinä kuin pahoinakin päivinä. On paljon arvokkaampaa, että elämässä on edes yksi todellinen vierelläkulkija kuin sadoittain nettikavereita. Muistetaan, että meillä kaikilla on ystävä, Jeesus Kristus, joka osoitti kaikkein suurinta rakkautta antamalla henkensä puolestamme (Joh. 15:13) ja hän on kanssamme joka joka päivä (Matt. 28:20).

Ollaan tosi ystäviä.

torstai 6. syyskuuta 2018

Herran suosio

”Joka hyvän vaimon löysi, se onnen löysi, sai osakseen Herran suosion.” (Snl. 18:22)

Mies ja nainen. Erilaiset, mutta toinen toisilleen sopivat. Jumala tarkoitti miehen ja naisen täydentämään toisiaan ja antoi heille lahjaksi elämänmittaisen avioliiton, jossa he liittyvät toisiinsa niin, että tulevat yhdeksi lihaksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä ei ihmisen tule erottaa (Matt. 19:4-6). Elämme aikaa, joka on kääntänyt selän Jumalan sanasta nouseville ihanteille, koska epäonnistumme usein niiden mukaan elämisessä. Kuulemme harvoin kannustusta ja rohkaisua kestävän avioliiton rakentamiseen. Päinvastoin joka tuutista mainostetaan itsekeskeistä onnen etsimistä ja seksuaalisuuden toteuttamista tavoilla, joissa ei rikota vain itseä ja toista ihmistä, vaan myös Jumalaa vastaan. Kristittyinä meidän ei tule mukautua tämän maailman menoon (Room. 12:1-2) ja etsiä elämänohjeita tv-sarjoista tai iltapäivälehdistä, vaan Jumalan sanasta. Ja pelkkä onnen löytäminen ei riitä, vaan avioliittoa tulee hoitaa ja vaalia keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä Hengen antamin voimin.

Pidetään toisistamme huolta.

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Takahikiällä?

”En usko, että mikään näistä asioista on jäänyt häneltä huomaamatta, eiväthän ne ole tapahtuneet missään syrjäseudulla.” (Apt. 26:26)

Paavalin kertoessa todistustaan kuningas Agrippalle, maaherra Festukselle ja isolle joukolle ylimpiä sotilashenkilöitä ja kaupungin johtomiehiä (25:23-24), Festus sanoi kovalla äänellä Paavalia hulluksi. Jeesuksen kärsimyksestä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta kuuleminen sai tämän ajattelemaan, että Paavali oli menettänyt järkensä liiallisen lukemisen vuoksi. Paavali sanoi puhuvansa totuuden ja terveen järjen sanoja, jonka todistuksena oli se, että kaikki se, mitä Jeesukselle oli tapahtunut, oli tapahtunut Jerusalemissa sekä juutalaisten että roomalaisten silmien edessä eikä missään takahikiällä (26:19-26). Niin Agrippa kuin kuka muu tahansa voisi halutessaan vierailla tapahtumapaikoilla ja haastatella silminnäkijöitä vakuuttuakseen siitä, että kyse ei ollut sepitteestä, vaan todellisista historiallisista tapahtumista. Myös Paavalin matkatoveri Luukas otti tarkasti selvää kaikesta tapahtuneesta ja kirjoitti ne muistiin, jotta mekin saisimme tietää, kuinka luotettavasta asiasta on kysymys (Luuk. 1:1-4).

Kannattaa lukea.

tiistai 4. syyskuuta 2018

Sopivan sopimatonta

”Kun tulee sopiva aika, kutsun sinut taas.” (Apt. 24:25)

Paavalilla oli mahdollisuus vangittuna ollessaankin todistaa Jeesuksesta niin yksittäisille henkilöille kuin suuremmallekin kuulijakunnalle. Maaherra Felixillä oli tietoa Herran tiestä, josta Paavali hänelle puhui (24:14-22). Asia kiinnosti mitä ilmeisimmin häntä, sillä hän saapui vaimonsa kanssa vankilaan, haetutti Paavalin luokseen ja kuunteli, kun tämä puhui uskosta Jeesukseen Kristukseen. Mutta kun Paavali otti puheeksi Jumalan tahdon mukaisen elämän, itsehillinnän ja tulevan tuomion, Felix pelästyi ja lähetti Paavalin pois luotaan kutsuakseen tämän eteensä myöhemmi  (24:24-25). Felix oli saanut tällä kertaa ilmeisesti riittävän annoksen Jumalan valtakunnan evankeliumia ja hän tarvitsi aikaa joko pohtiakseen asioita tarkemmin tai väistääkseen Jumalan kutsua parannukseen. Ihmiset eivät aina kykene ottamaan vastaan kaikkea sitä, mitä me haluaisimme heille kertoa, mutta meidän ei tule silti muuttaa tai pehmentää sanomaamme. Julistetaan sanaa aina, kun siihen avautuu tilaisuus. 

Sopivalla ja sopimattomalla hetkellä.

maanantai 3. syyskuuta 2018

Kunnianloukkaus

”Ihmiset, kuinka kauan minun kunniaani loukataan?” (Ps. 4:3)

Sosiaalisessa mediassa unohtuu helposti hyvät tavat ja poliittisesti tai uskonnollisesti "väärään" mielipiteeseen syyllistyneitä parjataan ja pilkataan armotta. Miten toisenlaiselta sosiaalisenkin median keskustelut näyttäisivät, jos kaikki noudattaisivat kahdeksatta käskyä: Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi (2. Moos. 20:16). Katekismus selittää käskyä seuraavasti: Väärää todistusta ovat kaikki pahan sydämemme ajatukset ja puheet lähimmäisestämme, jotka vahingoittavat hänen kunniaansa ja mainettaan tai jos vääristelemme totuutta tai vaikenemme siitä. Sen sijaan meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa niin, ettemme valehtele lähimmäisestämme emmekä petä häntä, panettele tai saata huonoon maineeseen, vaan puolustamme häntä, ajattelemme ja puhumme hänestä vilpittömästi hyvää ja käännämme kaiken parhain päin. Miltä keskustelumme näyttäisivätkään, jos haluaisimme ymmärtää toisia parhaalla mahdollisella tavalla ja toisimmekin esiin heidän hyviä ominaisuuksiaan ja tekoja?

Kunnioitetaan toisia.

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Hyvää unta

”Minä käyn levolle ja nukun; minä herään, sillä Herra tukee minua.” (Ps. 3:6)

Onko sinun vaikea nukahtaa? Pyöriikö päivän virheet ja elämän vaikeudet mielessäsi nukkumaan mennessä? Oletko huolissasi siitä, että heräätkö uuteen aamuun? Moni pelkää nukkumaan menemistä syystä tai toisesta. Usein huolet ja murheet valvottavat, sillä alkuyön hämärässä niiden mittasuhteet kasvavat suureksi ja edes unilääke ei auta. Me emme voi lisätä elämämme pituutta murehtimalla (Matt. 6:27), joten miksi kantaisit kuormiasi yksin? Kun laitat turvasi Jumalaan uskon kautta Jeesukseen, sinun ei tarvitse pelätä, vaan saat kertoa rukouksessa kaikki huolenaiheesi ja murheesi Jumalalle (Fil. 4:6-7). Voit myös tunnustaa hänelle syntisi ja uskoa ne anteeksi (1. Joh. 1:9). Hän suojelee sinua koko yön, sillä hän ei väsy eikä nuku (121:4). Voit siis mennä rauhallisin mielin sänkyysi ja nukahtaa luottavaisesti, koska Jumala on suojasi ja turvasi (4:9). Nuku siis yösi tyynesti säikkymättä mitään pahaa (Snl. 19:23).

Nuku hyvin.

lauantai 1. syyskuuta 2018

Pyydä minulta

”Pyydä minulta, niin minä annan kansat perinnöksesi ja maan ääret omiksesi.” (Ps. 2:8)

Suuriin hengellisiin herätyksiin on liittynyt usein yksi yhteinen piirre: Jumala on kutsunut omansa rukoilemaan. Usein ensimmäinen rukousvastaus on ollut se, että Pyhä Henki on kirkastanut uskoville heidän penseytensä ja välinpitämättömyytensä saaden heidät tajuamaan oman tilansa. Kun uskovat eri seurakunnissa ja kirkoissa ovat alkaneet tehdä parannusta synneistään ja ovat kääntyneet kokosydämisesti Jumalan puoleen, herätys on alkanut. Jeesus rohkaisi meitä rukoilemaan sanoen: "Mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen." (Joh. 14:13) Saamme rukoilla herätystä ja pyytää häntä pelastamaan - ei ainoastaan naapuriamme, kortteliamme tai kaupunkiamme, vaan koko kansakuntamme, sillä meidän on käsketty tehdä kaikista kansoista Jeesuksen opetuslapsia (Matt. 28:19). Saamme pyytää herätystä keskuuteemme. Saamme pyytää lisää rohkeutta todistamiseen. Saamme pyytää, että ihmeitä ja tunnustekoja tapahtuu Jeesuksen nimessä (Apt. 4:29-30).

Jotta kansamme pelastuisi.