maanantai 30. marraskuuta 2015

Hukkainvestointi

”Miksi punnitsette hopeaa maksuksi siitä, mikä ei ole leipää, vaihdatte työstä saamanne palkan siihen, mikä ei tee kylläiseksi?" (Jes. 55:2)

Moni käyttää koko elämänsä ja kaiken energiansa edetäkseen urallaan ja saadakseen parempaa palkkaa, jotta voisi hankkia yhä enemmän tavaraa ympärilleen. Uudet hankinnat saattavat tuottaa hetken iloa, mutta pian ne menettävät hohtonsa. Uusi puhelin hidastuu päivityksen myötä. Uuden television terävä kuva ei tee uusinnoista parempia. Uuden auton tuoksu katoaa. Voimme kerätä ympärillemme kaikenlaista tavaraa, mutta mikään ajallinen ja katoava ei lopulta tyydytä sydämemme kaipausta. Monelta puuttuu elämästään tärkein ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisäinen tunteminen. Jumala kutsuu kaikkia janoisia elävän veden ääreen tyydyttämään janonsa (55:1). Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä (Ilm. 22:17).

Missä on aarteesi?

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Kuka olisi uskonut?

”Kuka uskoo meidän sanomamme? Kuka ymmärtää Herran käsivarren voiman?” (Jes. 53:1)

Kuka olisi uskonut, että Jumala pelastaisi maailman nöyrän ja kärsivän palvelijan kautta. Ajatus on aivan käsittämätön inhimillisestä näkökulmasta, joka haluaisi nähdä voitokkaan kuninkaan kaikessa loistossaan. Jeesus tuli nöyränä ja koki monien halveksunnan ja torjunnan. Hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme ja kärsi meidän rikkomustemme tähden, jotta meillä olisi rauha. Hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet (53:2-6). Puhe Jeesuksen rististä on meille, jotka pelastumme, Jumalan voima, mutta se on edelleen monien mielestä käsittämätöntä (1. Kor. 1:18). Joudumme usein pohtimaan, kuka uskoo meidän sanomamme. Ei anneta periksi. Julistetaan Jeesusta Kristusta Pyhän Hengen voimassa ja jätetään vastuu tuloksista Jumalalle.

Moni tulee vielä uskomaan.

lauantai 28. marraskuuta 2015

Tiedämme tärkeimmän

”Sulje sinetillä se, mitä seitsemän ukkosta puhuivat, älä kirjoita sitä muistiin." (Ilm. 10:4)

Halki historian ihmisiä on kiinnostanut tulevat tapahtumat ja Jumala on profeettojensa kautta ilmoittanut meille tulevia. Johannes kuuli ukkosten puhuvan ja alkoi kirjoittamaan kuulemaansa, kunnes häntä kiellettiin tekemästä niin (10:3-4). Kaikkea kuultua ja nähtyä ei tullut kirjoittaa muistiin. Samaan sai tyytyä profeetta Daniel, joka ei kyennyt ymmärtämään, kuinka kaikki päättyy (Dan. 12:8-9). Me emme saa täällä vastauksia kaikkiin kysymyksiimme. Opetuslapset olivat kiinnostuneet kaiken lopusta, mutta hekin joutuivat tyytymään siihen, että yksin Isä tietää päivän ja hetken (Mark. 13:32). Jumala on ilmoittanut meille kaiken tarvittavan, jotta voimme elää elämämme Hänen yhteydessään. Voimme valmistautua tulevaan parhaiten, ei arvailemalla ja ennustelemalla Jeesuksen tulemisen hetkeä, vaan antamalla elämämme Hänen käyttöönsä. Käytetään aikaamme kertomalla mahdollisimman monelle evankeliumin Jeesuksesta niin lähellä kuin kaukana.

Tiedämme tärkeimmän.

perjantai 27. marraskuuta 2015

Tärkeintä elämässä

”Minä olin vähällä horjahtaa, jalkani melkein pettivät.” (Ps. 73:2)

Kyse ei ollut hiekoituksen puutteesta talvikelillä, vaan kateudesta, joka oli hiipinyt huomaamatta Asafin sydämeen. Kun hän katsoi ympärillään elävien, Jumalasta piittaamattomien, ihmisten elämää, hän kadehti heidän menestystään. He näyttivät olevan aina elinvoimaisia ja terveitä, eikä heidän tarvinnut raataa toisten tavoin (73:3-5). Tämä sai Asafin pohtimaan, oliko hän pitänyt turhaan sydämensä puhtaana (73:13). Asafin tavoin meillä on kiusaus ajatella, että Jumalan omina meille kuuluisi helppo elämä ilman murheita ja vaivannäköä ja ellei näin ole, voimme katkeroitua (73:21). Asafille kuitenkin kirkastui, mikä on tärkeintä elämässä. Jumala johdattaa häntä tahtonsa mukaan ja nostaa hänet viimein kunniaan. Häntä odottaa iankaikkinen elämä ja hän saa olla aina Jumalan luona (73:23-26). Se on paljon enemmän kuin mikään ajallinen.

Onnemme on olla lähellä Jumalaa.

torstai 26. marraskuuta 2015

Tilipäivä

”Kaatukaa päällemme, kätkekää meidät valtaistuimella istuvan katseelta ja Karitsan vihalta!” (Ilm. 6:16)

Johannes näki voimallisen näyn siitä, kuinka kaikki, niin pienet kuin suuret, rikkaat ja köyhät, kauhuissaan toivovat vuorten kaatuvan päälleen, jotta he välttäisivät Kaikkivaltiaan katseen (6:15-16). Kerran koittaa tilinteon hetki niille, jotka ovat halveksuneet Jumalan hyvyyttä ja kärsivällisyyttä eivätkä ole suostuneet kääntymään. He ovat hylänneet Jumalan armon ja torjuneet epäuskossaan Jeesuksen valmistaman pelastuksen ja ovat näin kartuttaneet vihaa Jumalan oikeudenmukaisen tuomion päivään (Room. 2:4-6). Kuka voi sen kestää (6:17)? Me, jotka olemme turvanneet Jeesukseen syntiemme sovittajana. Meille Jumalan Karitsa on Vapahtaja. Oletko Jeesuksen oma? Jos olet, sinulla ei ole mitään pelättävää nyt eikä tulevana tuomion päivänä. Ellet vielä ole, käänny teiltäsi ja anna elämäsi Jeesukselle.

Hän on turvamme. 

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Se, joka voittaa

”Minä tulen pian. Pidä kiinni siitä mitä sinulla on, ettei kukaan vie voitonseppelettäsi.” (Ilm. 3:11)

Se, joka voittaa, saa syödä elämän puusta (2:7). Se, joka voittaa, ei koe toista kuolemaa (2:11). Se, joka voittaa, saa valkoisen kiven, johon on kirjoitettu uusi nimi (2:17). Se, joka voittaa ja noudattaa loppuun asti Herran tahtoa, saa hallita kansoja (2:26). Se, joka voittaa, saa ylleen valkeat vaatteet eikä hänen nimeään pyyhitä elämän kirjasta (3:5). Se, joka voittaa, saa istua Jeesuksen kanssa valtaistuimella (3:21). Pannaan siis pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Juostaan sinnikkäästi loppuun kilpailu, joka on edessämme, katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään (Hebr. 12:1-2). 

Juostaan niin, että voitamme palkinnon.

tiistai 24. marraskuuta 2015

Kaikkea hyvää

”Rakas ystävä, toivon, että sinulle kuuluu joka suhteessa hyvää ja että olet terve; sisäisestihän sinulle kuuluu hyvää.” (3. Joh. 1:2)

Olipa kyseessä sitten henkilökohtaisen kirjeen kohtelias aloitus tai syvempi Jumalan siunauksen toivotus, niin Johannes osoittaa olevansa kiinnostunut Gaiuksen fyysisestä ja hengellisestä hyvinvoinnista ja toivoo, että kaikki on parhain päin. Hän tietää, että hyvinvointi ja terveys eivät ole merkityksettömiä asioita, sillä olemmehan me ihmisenä Jumalan luoma hengen, sielun ja ruumiin muodostama kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tärkeintä on kuitenkin, että meille kuuluu hyvää sisäisesti. Kun Jeesus Kristus saa olla meidän Herramme, meille käy loppujen lopuksi hyvin, sillä me saavutamme uskon päämäärän, sielujen pelastuksen (1. Piet. 1:9). Sitä odottaessamme toivon, että sinulle kuuluu joka suhteessa hyvää ja että olet terve.

Kaikkea hyvää.

maanantai 23. marraskuuta 2015

Musertavat taakat

”Ei ole Herra nähnyt elämäni taivalta, minun asiastani ei Jumala välitä." (Jes. 40:27)

Elämän vaikeuksien ja ahdistusten keskellä saattaa joskus ajatella, ettei Jumala välitä. Hänellä on kaikki valta ja Hän ei ole koskaan liian kiireinen tai väsynyt auttaakseen meitä. Kun elämän vaikeudet tuntuvat musertavan meidät alleen, niin muistetaan, että saamme pyytää Jumalaa auttamaan ja antamaan uutta voimaa. "Etkö jo ole oppinut, etkö ole kuullut, että Herra on ikuinen Jumala, koko maanpiirin luoja? Ei hän väsy, ei uuvu, tutkimaton on hänen viisautensa. Hän virvoittaa väsyneen ja antaa heikolle voimaa. Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät, nuorukaiset kompastelevat ja kaatuvat, mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy.” (40:28-31)

Odota Herraa!

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Pimeää valoa

”Joka väittää olevansa valossa mutta vihaa veljeään, on yhä pimeydessä.” (1. Joh. 2:9)

On äärimmäisen helppoa sortua vihaamaan uskonveljeä tai -sisarta. Sosiaalinen media etenkin avaa valtaväylän käydä milloin mitäkin taistelua Jumalan perheen jäseniä kohtaan. Monia mielipiteitä ja kommentteja lukiessa rivien välistä ja joskus riveilläkin huokuu viha toisia kohtaan. Jos olemme eri mieltä joistain asioista tai tavoissa, voimme silti kohdella heitä ja puhua heistä hyvien tapojen mukaisesti. Jos näemme toisissa jotain huomautettavaa, se olisi parempi tehdä kasvotusten asianosaisen kanssa kuin sosiaalisessa mediassa peukkuja odottaen. Opetellaan siunaamaan (1. Piet. 3:9), rakastamaan (Joh. 15:12) ja kantamaan toistemme taakkoja (Gal. 6:2). Vaelletaan valossa ja tutkitaan ennen kaikkea omia tekojamme ja asenteitamme (Gal. 6:4).

Rakastetaan toisiamme Kristuksessa.

lauantai 21. marraskuuta 2015

Kuningas vai keisari

Pilatus sanoi heille: "Pitääkö minun ristiinnaulita teidän kuninkaanne"» Mutta ylipapit vastasivat: ”Ei meillä ole muuta kuningasta kuin keisari." (Joh. 19:15)

Pilatus ei löytänyt syytä Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen ja kysyi, että pitäisikö hänen ristiinnaulita heidän kuninkaansa. Ylipapit vastasivat kysymykseen: "Ei meillä ole muuta kuningasta kuin keisari." (19:14-15) Valitettavan moni kristitty ei kaipaa elämäänsä Kuningasta. Meille kyllä kelpaa taivaspaikka, mutta emme ole valmiit suostumaan Hänen hallintavaltaansa elämässämme. Haluamme pitää langat käsissämme sen sijaan, että antaisimme koko elämämme Jeesukselle (Room. 12:1-2). Sanomme kyllä, että Jeesus on elämämme Herra, mutta elämämme valinnat osoittavat asian todellisen tilan. Raha, omaisuus, ura, turvallisuus, leimautumisen pelko, ystävät, oikeassa olemisen tarve ja itseriittoisuus voivat olla meidän "keisareitamme", jotka saavat meidät torjumaan Kuninkaamme. Jeesus ristiinnaulittiin meidän tähtemme ja saamme tulla langenneina ja selkämme kääntäneinä Hänen luokseen. Hän armahtaa ja tahtoo olla yhä uudelleen Herramme ja Kuninkaamme.

Saako Hän?

perjantai 20. marraskuuta 2015

Tutisevat polvet

”Voimistakaa uupuneet kädet, vahvistakaa horjuvat polvet." (Jes. 35:3)

Me olemme maailmassa monesti ahtaalla, mutta meillä ei ole syytä epätoivoon, sillä Jeesus on voittanut maailman (Joh. 16:33). Saamme rohkaista toinen toistamme ja niitä, jotka sydämessään hätäilevät olemaan lujat ja pelottomat (35:4). Meillä ei ole pienintäkään syytä voivotella ja jäädä lamaantuneena paikoillemme. Emme ole yksin. Meille on annettu Puolustaja, Totuuden Henki, joka johdattaa meitä ja antaa meille voiman Kristuksen todistajana olemiseen (Joh. 16:13-14). Saamme voimistaa kätemme ja vahvistaa jalkamme ja astua rohkeasti omalla paikallamme siihen kutsuun ja tehtävään, joka meille on annettu. Todistetaan Jeesuksesta sanoin, teoin, ihmein ja tunnusmerkein. Pyhän Hengen voimassa. 

Vahvistu Herrassa.

torstai 19. marraskuuta 2015

Etkö tunne minua?

”Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä.” (Joh. 14:8)

Filippus pyysi saada nähdä Jumalan. Jeesus sanoi hänelle: "Etkö sinä tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän." Filippus ei ollut vielä täysin ymmärtänyt sitä, kuka Jeesus oli. Isä oli Hänessä ja Hänen sanansa ja tekonsa olivat Jumalan tekoja (14:9-10). Jeesus tuli osoittamaan meille, millainen Isä meillä on. Eikä pelkästään osoittamaan sitä, vaan Hän on ainoa tie Jumalan yhteyteen. Jos me tunnemme Jeesuksen, me opimme tuntemaan myös Jumalan (14:6-7). 

Tunne Jumala ja tee Hänet tunnetuksi.

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Kuka sanoo tahdon

”Jos käännytte ja pysytte levollisina, te pelastutte, hiljainen luottamus on teidän voimanne. Mutta te ette tahdo." (Jes. 30:15)

Jumala nuhteli profeettansa kautta ankarin sanoin kansaansa, koska he olivat vilpillisiä eivätkä halunneet kuulla Herran lakia. Niitä, joiden olisi tullut julistaa Jumalan totuutta, pyydettiin puhumaan vain sellaista, mitä oli mieluista kuulla. He eivät pelkästään poikenneet suoralta tieltä, vaan he halusivat toimittaa pois näkyvistä kaiken Jumalaan viittaavan (30:9-11). Varsin tuttua eikö totta? Tietyt tahot haluavat vapauttaa yhteiskuntamme ja kirkkomme turhasta painolastista - luottamuksesta Jumalan sanaan ja elämän ojentamisesta sen mukaan. Siitä ei seuraa hyvää (30:12-13). Jumala kehotti armossaan kansaansa kääntymään ja luottamaan Häneen, vaikka tiesi, etteivät he tahdo. Sama kehotus parannukseen kuuluu meille yksilöinä ja kansakuntana.

Tahdommeko me?

tiistai 17. marraskuuta 2015

Paperijumala

”Minä teen uudelleen tälle kansalle ihmeellisiä, hämmästyttäviä ihmetekoja, ja sen viisaiden viisaus häviää ja sen ymmärtäväisten ymmärrys katoaa." (Jes. 29:14)

Herra lupasi tehdä ihmetekoja, koska kansa väitti olevansa lähellä Jumalaa, vaikkeivät olleet. He lähestyivät Jumalaa vain suullaan ja kunnioittivat Häntä vain huulillaan, koska heidän sydämensä oli vetäytynyt kauas Jumalasta ja koska suhde oli vaihtunut opittujen ihmiskäskyjen noudattamiseen (29:13). Uskonto muotoineen oli korvannut elävän ja todellisen suhteen. Onko meille päässyt käymään mahdollisesti samoin, että olemme korvanneet elävän, toimivan, voimallisen ja henkilökohtaisen suhteen Jeesukseen, paperinmakuisilla liturgioilla ja kaavoilla, joita on helppo toistaa huulillaan, vaikka sydän ei olisikaan mukana? Voiko olla, että Jumala jääkin henkilökohtaisella tasolla kohtaamatta hienoista periaatteista huolimatta? Haluaisiko Pyhä Henki luoda keskellemme uutta?

Herra, tee hämmästyttäviä tekoja - uudista meidät.

maanantai 16. marraskuuta 2015

Jumalan tekoja

He kysyivät: "Mitä meidän tulee tehdä, että tekomme olisivat Jumalan tekoja?" (Joh. 6:28)

Moni vilpitön etsijä kysyy ja pohtii, mitä Jumala odottaa hänen tekevän. Maailman uskonnot ovat pohjimmiltaan ihmiskunnan yrityksiä vastata tähän kysymykseen. Ja yritykseksi ne jäävätkin, sillä emme voi miellyttää Jumalaa sillä, mitä teemme, vaan sillä, keneen me uskomme. Jeesus vastasi kyselijöille: "Uskokaa häneen, jonka Jumala on lähettänyt. Se on Jumalan teko." (6:29) Se on Jumalan teko, että uskomme Jeesukseen, sillä Hän on Messias, elävän Jumalan Poika (Matt. 16:16). Ei mikään uskonto, ei mitkään omat yritykset eikä kukaan muu voi pelastaa meitä kuin Hän (Apt. 4:12). Uskotaan siis Jeesukseen.

Se on Jumalan teko.

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Heijastelua

”Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli.” (Joh. 1:8)

"Mä tahtoisin vain olla kuin kuu, josta ikuinen valo heijastuu. Vain yksi on aurinko todellinen, joka poistaa varjot yön pimeyden." (MGtH) Johannes Kastaja tuli todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat Häneen, Jeesukseen (1:7). Hän ei itse ollut valo, mutta hän todisti siitä. Moni haluaa paistatella julkisuuden ja ihmisten huomion valokeilassa - hengellisessäkin palvelutyössä. Minä. Minun julistukseni. Minun palvelutyöni. Minun järjestöni. Minun seurakuntani. Minä. Minä. Minä. Saamme toki iloita ja meidän tuleekin iloita siitä, että saamme olla Jumalan käytössä, sillä olemmehan Hänen työtovereitaan. Muistetaan, että me olemme kutsumassa ihmisiä seuraamaan Jeesusta, ei itseämme, vaikka saammekin olla esimerkkinä Jumalan mielen mukaisesta elämästä. Kristus meissä on kirkkauden toivo (Kol. 1:27). Hänen on tultava suuremmaksi, meidän pienemmäksi (3:30).

Todistetaan Jeesuksesta.

lauantai 14. marraskuuta 2015

Varma juttu

"Tämä sana on varma." (Tiit. 3:8)

Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi ja saisimme osaksemme ikuisen elämän, niin kuin toivomme (3:4-7). 

Tämä sana on varma.

perjantai 13. marraskuuta 2015

Vainon kohteena

”Mutta vainon kohteeksi joutuvat kaikki ne, jotka haluavat elää hurskaasti Kristuksen Jeesuksen omina.” (2. Tim. 3:12 )

Jokainen, joka haluaa olla kuuliainen Jumalalle ja elää Jeesukselle Kristukselle, tulee kohtaamaan vainoa. Parhaillaan moni uskonveljemme ja -sisaremme joutuu kärsimään ja jopa kuolemaan uskonsa tähden Kristukseen. Ei ole mitenkään tavatonta, että meitäkin ymmärretään väärin, kritisoidaan, syytellään, naureskellaan tai pilkataan uskomme ja uskonelämämme tähden. Jeesus sanoi, että jos Häntä on vainottu, tullaan Hänen seuraajiansakin vainoamaan, sillä palvelija ei ole Herraansa suurempi (Joh. 15:20). Kun koemme tai tulemme kohtaamaan vainoa eri tavoin ja eri muodoissa, ei anneta periksi. Paavali oli vainojenkin keskellä osoittanut Jeesuksen opetuslapselle ominaista uskoa, elämäntapaa, pyrkimystä, kärsivällisyyttä ja rakkautta (3:10-11). Eletään siis aina ja kaikkialla Hengen voimassa uskoamme häpeämättä.

Eletään hurskaasti.

torstai 12. marraskuuta 2015

Kertolaskuperiaate

”Kaikki, mitä olet monien todistajien läsnä ollessa minulta kuullut, sinun tulee uskoa luotettaville ihmisille, jotka pystyvät myös opettamaan muita.” (2. Tim. 2:2)

Lähetystehtävämme olisi saatettu viedä jo päätökseen, jos olisimme noudattaneet Paavalin antamaa ohjetta: Kerro evankeliumi jollekin ja opeta häntä kertomaan se edelleen. Meitä ei ole kutsuttu tekemään käännynnäisiä tai kouluttamaan kirkon penkissä istujia. Meidät on kutsuttu tekemään opetuslapsia, jotka tekevät opetuslapsia (Matt. 28:19-20). Opetuslapseus on paljon enemmän kuin kadunkulmassa tai tilaisuudessa lausuttu syntisen rukous, sillä työmme ei pääty rukoukseen, vaan se vasta alkaa siitä. Uutta uskovaa tulee opettaa, tukea ja varustaa, kunnes hän on itse valmis tekemään opetuslapsia. Mitä tapahtuisikaan, jos jokainen yksittäinen uskova toimisi tällä tavoin?

Tehdään opetuslapsia.

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Valvo itseäsi

”Valvo itseäsi ja opetustasi." (1. Tim. 4:16)

Paavali antoi tärkeitä ohjeita nuorelle Timoteukselle, joka oli asetettu profetian ja kätten päälle panemisen kautta tehtäväänsä (1:18; 4:14). Hänen tuli valvoa itseään ja opetustaan ja harjoittaa itseään oikeaan uskoon. On helppo lipsua Jumalan sanasta, jollei itse elä siitä. Raamatullinen oppi ja oikea opetus vahvistaa myös sen opettajaa, joka itse noudattaa ja harjoittaa sitä (4:6-7). Meidän tulee valvoa sitä, mihin me uskomme, sillä jos menemme yli tai ali sen, mitä on kirjoitettu, voimme päätyä ties minne synnin tai harhaopin pauloihin. Saamme kasvaa sanan tuntemisessa ja vaelluksessa, jotta voisimme olla hyvänä esimerkkinä toisille niin puheissa, elämäntavoissa, rakkaudessa, uskossa kuin puhtaudessakin (4:11-12). Kun toimimme tällä tavoin, pelastamme sekä itsemme että ne, jotka kuulevat meitä (4:16).

Ei aivan pieni vastuu.

tiistai 10. marraskuuta 2015

Tiukat kriteerit

”Joka pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, tahtoo jaloon työhön.” (1. Tim. 3:1)

Seurakunnan kaitsijalle eli sen paimenelle, valvojalle, piispalle tai miten nyt alkukielen sanan haluammekaan kääntää, asetetaan kovat kriteerit. Usein poimimme listasta vain yhden ominaisuuden ja ajattelemme sen riittävän. Mutta riittääkö se? Sanan mukaan hänen tulee olla moitteeton, yhden vaimon mies, raitis, harkitseva, rauhallinen, vieraanvarainen, lempeä, sopuisa ja taitava opettamaan. Hän ei saa olla vastakääntynyt, juomiseen taipuvainen, väkivaltainen tai rahanahne. Hänen on nautittava ulkopuolisten arvonantoa, jottei hänestä puhuttaisi pahaa. Hänen on pidettävä hyvää huolta perheestään, kasvatettava lapsensa tottelevaisiksi ja saavutettava kaikkien kunnioitus, sillä jos hän ei osaa pitää huolta omasta perheestään, kuinka hän voisi huolehtia Jumalan seurakunnasta (3:2-7). Pitäisikö meidän huomioida henkilövalinnoissa enemmän Jumalan asettamia ominaisuuksia kuin muodollista koulutusta?

Löytyisikö kelvollisia ehdokkaita?

maanantai 9. marraskuuta 2015

Arvolliset

”Sen tähden me rukoilemme aina teidän puolestanne, että Jumalamme pitäisi teitä saamanne kutsun arvoisina." (2. Tess. 1:11)

Jumala pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät (Tiit. 3:5). Olemme syntyneet uuteen elämään, olemme saaneet uuden identiteetin ja meidän on tarkoitus muuttua kohti Kristuksen kaltaisuutta (Room. 8:29). Ollaksemme saamamme kutsun arvoiset meidän tulee toimia Jumalan tahdon mukaan. Jumala auttaa meitä tässä elämänpituisessa prosessissa, joka tulee täydelliseksi, kun näemme Jeesuksen kasvoista kasvoihin (1. Joh. 3:2). Hän vahvistaa voimallaan meidän haluamme hyvään ja saattaa päätökseen teot, jotka todistavat uskostamme. Näin saamme kaikessa kirkastaa Jeesuksen nimeä ja Hän kirkastaa meidät (1:11-12).

Eletään kutsumme arvoisesti.

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Synnillistä vai pyhää

”Jumala ei näet ole kutsunut meitä elämään synnillistä, vaan pyhää elämää.” (1. Tess. 4:7)

Paavali tarttuu tärkeään teemaan muistuttaessaan Jeesukseen uskovia seksuaalisesta puhtaudesta, jota ei suuresti arvostettu Rooman valtakunnassa. Hän kehottaa kavahtamaan siveettömyyttä ja pitämään ruumiinsa pyhänä ja kunniassa (4:3-5). Tämä on tärkeä muistutus myös tänään, kun televisio ja netti on pullollaan seksuaalisia kiusauksia. Jumala, joka on luonut seksin, on asettanut turvalliset ja hyvät rajat seksuaalisuuden harjoittamiseen. Yksi mies, yksi nainen ja heidän välinen avioliitto. Pitäytymällä Jumalan antamissa hyvissä rajoissa, me emme pilaa suhdetta itseemme, toisiimme ja Jumalaan. Meidät on kutsuttu elämään pyhää elämää, olemaan Jumalalle mieleen ja pyrkimään yhä parempaan (4:1). Pyhä Henki auttaa meitä myös tässä.

Eletään pyhää elämää Pyhän Hengen voimassa.

lauantai 7. marraskuuta 2015

Mielin kielin

”Emme ole koskaan puhuneet mielistelevin sanoin, sen te tiedätte; emme ole salaa ajaneet omia etujamme, siitä Jumala on todistajamme.” (1. Tess. 2:5)

Valitettavasti joukkoon mahtuu sellaisiakin julistajia, jotka ajavat omaa etuaan saavuttaakseen valtaa, suosiota tai taloudellista hyötyä. Näin ei tule toimia, sillä niiden, jotka julistavat Jumalan sanaa, tulee olla kaikessa vilpittömiä ja rehelisiä. Saarna, puhe tai todistus ei saa koskaan nousta epäpuhtaasta mielestä eikä vilpillisistä aikeista. Jos Jumala on katsonut kelvolliseksi julistamaan evankeliumia, silloin ei tule pyrkiä puheessaan olemaan mieliksi ihmisille, vaan Jumalalle, joka tutkii sydämet (2:3-4). Julistajan tulee valvoa itseään ja opetustaan, sillä vain siten he pelastavat sekä itsensä että ne, jotka kuulevat heitä (1. Tim. 4:16). Varsin hyvä ohje myös meille jokaiselle.

Ajatellaan toisten parasta.

perjantai 6. marraskuuta 2015

Askelia kasvuun

”Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydessään." (Kol. 2:6)

Ennen kuin uskoimme Jeesukseen, me olimme kuolleita rikkomustemme vuoksi, mutta Jumala teki meidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa antaen kaikki rikkomuksemme anteeksi (2:13-14). Jeesuksen vastaanottaminen elämän Herraksi on vasta uuden elämän alku. Meidän tulee juurtua Häneen ja rakentaa elämämme Hänen varaansa, jotta voisimme vahvistua uskossa (2:7). Tämä tapahtuu, kun annamme itsemme kokonaan Hänelle (Room. 12:1-2) ja opimme Hänestä ja Hänen elämästään ja sanoistaan (3:16). Saamme pitää myös varamme, ettei kukaan houkuttele meitä harhaan pettävillä puheilla, jotka nojautuvat kaikkeen muuhun kuin Kristukseen, jossa jumaluus on ruumiilistunut koko täyteydessään. Hänen yhteydessään me olemme tulleet osallisiksi tästä täyteydestä (2:8-10). Jeesuksessa on kaikki, mitä tarvitsemme.

Elä Hänen yhteydessään.

torstai 5. marraskuuta 2015

Elämän ja kuoleman asia

”Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto.” (Fil. 1:21)
Niille, jotka eivät usko Raamatun Jumalaan ja Hänen valmistamaansa pelastukseen Jeesuksessa Kristuksessa, tämä ajallinen elämä on kaikki, mitä on. Sen tähden moni käyttää elämänsä pyrkien saamaan itselleen rahaa, omaisuutta, suosiota, valtaa, mielihyvää ja nautintoja. Paavalille eläminen tarkoitti panostamista siihen, mikä kestää ikuisesti. Hänelle olivat elämässä tärkeintä Jumalan tahdon mukainen elämä, kasvu kohti Kristuksen kaltaisuutta ja rohkea evankeliumin julistus. Hän oli valmis kärsimään ja jopa kuolemaan Jeesuksen nimen tähden. Joku on sanonut, että jollemme ole valmiit kuolemaan, emme ole valmiit elämään. Vain silloin, kun elämä on Kristus, kuolema on voitto. Laitetaan siis turvamme Jeesukseen, niin olemme vapaat elämään ja omistautumaan sille, millä on todella merkitystä. 

Elä Hänessä ja Hänelle.

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Jokaista tarvitaan

”Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat." (Ef. 4:11)

Jeesus antoi meille valtavan vastuun tehdä kaikista kansoista Hänen opetuslapsiaan (Matt. 28:18-20). Tätä lähetyskäskyä ei ole tarkoitettu pelkästään yksilösuoritukseksi, vaan se on annettu koko Kristuksen kirkon yhteiseksi tehtäväksi. Jeesus on asettanut seurakuntaan apostolit, profeetat, evankelistat, paimenet ja opettajat. Jokaista tarvitaan. Tarvitaan apostoleita, jotka ideoivat ja suuntaavat työtä uusille alueille. Tarvitaan profeettoja, jotka kuulevat Jumalaa ja rohkaisevat seurakuntaa. Tarvitaan evankelistoja, jotka vievät evankeliumin ihmisten luokse ja muistuttavat, että kaikki eivät vielä tunne Jeesusta. Tarvitaan paimenia, jotka hellästi huolehtivat toisista. Tarvitaan opettajia, jotka auttavat ihmisiä kasvamaan syvempään Kristuksen ja Jumalan sanan tuntemiseen. Eikä vain itse tätä kaikkea tehden, vaan Hengen voimassa opettaen ja varustaen kaikki seurakunnan jäsenet Kristuksen ruumiin rakentamiseen (4:12).

Kasva Kristuksessa.

tiistai 3. marraskuuta 2015

Totaalirakkaus

”Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden." (Ef. 3:18)

Vain uskon kautta Jeesukseen Kristukseen voimme tajuta ja kokea Hänen rakkautensa, joka ylittää kaiken tiedon. Vain Pyhä Henki voi kirkastaa meille Jumalan täydellisen rakkauden Kristuksessa, niin että Jumalan koko täyteys valtaa meidät (3:19). Tuohon rakkauteen juurtuneina alamme yhdessä toisten uskovien kanssa käsittää sen suuruutta. Se on niin leveä, että se kattaa jokaisen osa-alueen elämässämme. Se on niin pitkä, että se riittää koko elämämme ajaksi. Se on niin korkea, ettemme yllä sen ääriin ylistyksellämme. Se on niin syvä, että se laskeutuu murheemme, sairautemme, pettymystemme ja lankeemustemme synkkiin syövereihin. Me emme ole koskaan Jumalan rakkauden ulottumattomissa.

Voimmeko ymmärtää?

maanantai 2. marraskuuta 2015

Hengen varassa

”Antakaa Hengen ohjata elämäänne, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne haluja.” (Gal. 5:16)

Ihmisen sisimmästä lähtee pahat ajatukset, jotka saastuttavat hänet (Mark. 7:20-23). Seuraukset ovat selvästi nähtävissä. Siveettömyys. Saastaisuus. Irstaus. Epäjumalien palveleminen. Noituus. Vihamielisyys. Riidat. Kiihkoilu. Kiukku. Juonittelu. Eripuraisuus. Lahkolaisuus. Kateus. Juomingit. Remuaminen ja muu sellainen (5:19-21). Ilman Jeesusta olemme toivottomat, mutta Hänen ominaan olemme ristiinnaulinneet vanhan luontomme himoineen (5:24). Nyt Pyhä Henki tekee meissä työtään ja synnyttää elämässämme Hengen hedelmää. Rakkautta. Iloa. Rauhaa. Kärsivällisyyttä. Ystävällisyyttä. Hyvyyttä. Uskollisuutta. Lempeyttä. Itsehillintää. Annetaan Hengen ohjata elämäämme.

Elä Hengen varassa.

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Mieletöntä

”Saitteko te Hengen tekemällä lain vaatimat teot vai kuulemalla ja uskomalla evankeliumin?" (Gal. 3:2)

Paavali esitti galatalaisille tiukan kysymyksen, sillä hän oli huolissaan, etteivät he kasvaisikaan Pyhän Hengen voimassa. Galatalaiset ajattelivat, että pelastus yksin uskosta oli liian helppoa ja olivat siksi ottamassa askelta taaksepäin pyrkien noudattamaan lakia. Kun Paavali havaitsi tämän, hän ihmetteli, kuinka he saattoivat olla niin typeriä, että aloittivat uskon vaelluksen Hengen varassa, mutta yrittivät sitten päästä päämäärään omin avuin (3:3). Paavali korosti, että Jumala ei ollut lahjoittanut Henkeä ja antanut voimatekojen tapahtua lain noudattamisen, vaan evankeliumin kuulemisen ja vastaanottamisen kautta (3:5). Voimme yrittää huomaamattamme päästä lähemmäs Jumalaa suorittamalla, mutta mikään ei voi eikä saa ottaa Pyhän Hengen paikkaa. Kasvamme uskossamme vain ja ainoastaan Jumalan Hengen vaikutuksesta. 

Katsotaan Kristukseen.