torstai 31. maaliskuuta 2016

Kuka voi pelastua?

Kun opetuslapset kuulivat tämän, he olivat ihmeissään ja kysyivät: "Kuka sitten voi pelastua?" (Matt. 19:25)

Kuka voi pelastua? Hyvä kysymys. Jeesus sanoi: "Ihmiselle se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista." (19:26) Jumala voi antaa uuden sydämen ja sisimpään uuden hengen (Hes. 36:26-27). Jumalalle ei ole mahdottomia tapauksia. Absolutisti. Agnostikko. Aktivisti. Animisti. Ateisti. Basisti. Behavioristi. Buddhalainen. Darwinisti. Deisti. Dualisti. Duunari. Egoisti. Ekspressionisti. Empiristi. Eskapisti. Fasisti. Fatalisti. Feministi. Futuristi. Hedonisti. Hindu. Humanisti. Idealisti. Imperialisti. Jehovantodistaja. Juutalainen. Kapitalisti. Kommunisti. Kulinaristi. Liberaali. Marxilainen. Materialisti. Mormoni. Muslimi. Narsisti. Naturalisti. Naturisti. Okkultisti. Optimisti. Pasifisti. Perfektionisti. Rasisti. Realisti. Satanisti. Sosialisti. Sovinisti. Synkretisti. Teisti. Vandaali. Vegetaristi. Virkamies. Ympäristöaktivisti. Hyvä tai paha, ihan sama. "Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen." (Joh. 1:12)

Jumalalle on kaikki mahdollista.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Sinä kelvoton!

”Sinä kelvoton! Minä annoin sinulle anteeksi koko velan, kun sitä minulta pyysit." (Matt. 18:22)

Pietari kysyi Jeesukselta, että pitäisikö hänen antaa anteeksi jopa seitsemän kertaa sille, joka toimii väärin häntä kohtaan. Paljon enemmän: 77 kertaa (18:21-22). Jeesus tarkoitti siis, ettei tule pitää kirjaa, vaan olla aina valmiit armahtamaan. Hän havainnollisti asiaa vertauksella. Kuningas antoi suunnattoman suuren velan anteeksi palvelijalleen, joka ei olisi kyennyt koskaan maksamaan sitä takaisin. Kun tämä armahdettu palvelija näki työtoverinsa, joka oli velkaa pienen summan, hän toimitti tämän vankilaan, kunnes maksaisi kaiken. Kun kuningas sai kuulla tästä, hän kutsui armottoman palvelijan luokseen ja kysyi, eikö tämän kelvottoman olisi pitänyt armahtaa työtoveriaan samalla tavoin, kuin kuningas armahti häntä (18:23-35). Kun ymmärrämme Jumalan anteeksiannon suuruuden meitä kohtaan, sen tulisi synnyttää meissä anteeksiantavaa mieltä toisia kohtaan.

Olenko armoton vai armollinen palvelija?

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Kasvotusten

”Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken." (Matt. 18:15)

Jos uskonveli tai -sisar loukkaa meitä, niin me vihastumme ja puhumme hänestä pahaa, laitamme huhuja liikkeelle ja leimaamme hänet harhaoppiseksi. Näinhän me usein toimimme - juuri päinvastoin kuin Jeesus opetti. Meidän tulee kohdata hänet ensin kasvotusten, niin vaikeaa kuin se onkin ja yrittää selvittää asia. Ellei se auta, pyydämme muutamaa ystävää auttamaan sovinnon rakentamisessa. Ellei hän kuuntele heitäkään, tilanne viedään seurakunnan ratkaistavaksi (18:15-17). Jeesus ei anna meille lupaa hyökätä avoimesti jokaista henkilöä kohtaan, joka hieman loukkaa meitä tai on eri mieltä kanssamme. Se ei ole myöskään lupa aloittaa tuhoisaa juorukampanjaa seurakunnassa tai sosiaalisessa mediassa. Jeesuksen ohje on tarkoitettu anteeksiantavan mielenlaadun opetteluun ja sovinnon löytämiseen uskovien keskinäisissä suhteissa (18:21-22).

Sovitaan erimielisyydet kasvotusten.

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Mikä minä olen?

Mutta Mooses sanoi Jumalalle: "Mikä minä olen menemään faraon luo ja viemään israelilaiset pois Egyptistä?" (2. Moos. 3:11)

Jumala ilmestyi Moosekselle palavassa orjantappurapensaassa (3:2). Jumala kertoi nähneensä kansansa ahdingon Egyptissä ja nyt Hän lähettäisi Mooseksen vapauttamaan heidät Egyptin orjuudesta ja viemään heidät luvattuun maahan (3:7-10). Mooses koki itsensä riittämättömäksi tuohon tehtävään ja totesi: "Mikä minä olen menemään?" Kuinka usein mekin koemme Mooseksen tavoin riittämättömyyttä niihin tehtäviin, joihin Jumala meitä kutsuu. Löydämme Mooseksen tavoin perusteluja sille, miksemme ole käytettävissä (3:13; 4:1; 4:10). Jumalan vastaus Mooseksen mitättömyyden tunteeseen oli sanat: "Minä olen sinun kanssasi." (3:12) Mooseksen ei ollut tarkoitus selviytyä tehtävästä yksin, vaan hän saisi parhaan mahdollisen avun. Kun Jumala armossaan valitsee ja kutsuu meidät palvelukseen, saamme tarttua tehtävään luottaen, että voimme kaiken Hänessä, joka vahvistaa meitä (Fil. 4:13).

Kristuksessa kaikki on mahdollista.

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Kolmas päivä

”Hänet surmattaisiin, mutta kolmantena päivänä hän nousisi kuolleista.” (Matt. 16:21)

Jeesus alkoi puhua opetuslapsilleen siitä, kuinka Hänen oli mentävä Jerusalemiin ja kärsittävä paljon kansan vanhimpien, ylipappien ja lainopettajien käsissä, sillä juuri tätä varten Jeesus oli tullut maailmaan. Kärsimään ja kuolemaan meidän pahojen tekojemme tähden (Jes. 53:5). Hänet surmattaisiin, mutta kolmantena päivänä Hän nousisi kuolleista. Näin myös tapahtui! Hauta on tyhjä (Luuk. 24:2-3). Jumala herätti Jeesuksen kuolleista ja antoi Hänen ilmestyä todistajille, jotka Jumala oli ennalta valinnut (Apt. 10:40-41). Ei vain yhdelle tai kahdelletoista, vaan samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle (1. Kor. 15:5-6). Jeesus elää ja on valmis tulemaan niiden luokse, jotka pyytävät Häntä elämäänsä. Hän on kuollut meidän kaikkien puolesta, jotta me emme enää eläisi itsellemme vaan Hänelle, joka on kuollut ja noussut kuolleista meidän tähtemme (2. Kor. 5:15).

Ylösnousemus on totta.

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Kahden maan kansalainen

”Me saamme iloita sinun voitostasi ja nostaa lippumme Jumalamme kunniaksi." (Ps. 20:6)

Kansakunnat kerskuvat voimastaan ja marssittavat juhlapäivinä TV-kameroiden eteen joukkojaan osoittaakseen sotilaallista mahtiaan. Näin oli jo Daavidin päivinä, jolloin toiset kerskuivat sotavaunuistaan ja toiset hevosistaan (20:8). Halki historian valtakunta ja hallitsija toisensa jälkeen on noussut kadotakseen historian hämärään. Daavid ymmärsi, että kerskumisen sijaan kannattaa laittaa luottamuksensa Jumalaan, joka säätää kansoille määräajat ja asuma-alueiden rajat (Apt. 17:26). Jumala on meidän turvamme. Mikään valtio, ei ole Jumalan lapsen todellinen koti, vaan me olemme aina jossain määrin vieraita ja muukalaisia maan päällä (Hepr. 11:13), sillä odotamme kerran saavamme valtakunnan, joka ei järky (Hepr. 12:28). Tuota Jeesuksen toisen tulemisen päivää odottaessamme, saamme nostaa lippumme Jumalan kunniaksi ja saamme iloita Hänen voitostaan, joka on avannut meille pääsyn tuohon valtakuntaan.

Jeesus on ylösnoussut!

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Puhdasta tulee

"Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos." (Matt. 15:11)

Fariseukset tulivat kysymään Jeesukselta, miksi opetuslapset rikkoivat perinnäissääntöjä, kun eivät pesseet käsiään ennen ruokailua (15:1-2). Jeesus kertoi, ettei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään, vaan se, mikä tulee sieltä ulos ja antoi myöhemmin opetuslapsille selvityksen ruoansulatuksen toiminnasta (15:17). Fariseukset pitivät hyvää huolta ulkoisesta olemuksesta ja puhtaudesta, mutta se, mitä on sydämessä on tärkeämpää. Ulkokuorta on turha kiillottaa, jos sydän on likainen (15:19). Jeesus kuoli syntiemme tähden ja Hänen veressään meillä on lunastus ja rikkomustemme anteeksianto (Ef. 1:7). Uskoviksi tultuamme olemme pukeutuneet uuteen, joka uudistuu jatkuvasti (Kol. 3:10) ja saamme kulkea tietä, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka (Snl. 4:18).

Onhan sinulla veren puhdistama sydän?

torstai 24. maaliskuuta 2016

Katso oikein

"Tule!" sanoi Jeesus. (Matt. 14:29)

Jeesus tuli yöllä opetuslasten luokse kävellen vettä pitkin. Kun he näkivät tämän, he säikähtivät ja huusivat pelosta, mutta Jeesus kehotti heitä olemaan pelkäämättä. Pietari reagoi nopeasti: "Jos se olet sinä, niin käske minun tulla luoksesi vettä pitkin." (14:25-28) Harkitsematon pyyntö toteutui ja Pietari sai kokea epätavallisen Jumalan voiman osoituksen. Hän alkoi kuitenkin vajota, kun keskittyi Jeesuksen sijaan ympärillä velloviin aaltoihin. "Herra, pelasta minut!" hän huusi ja heti Jeesus ojensi kätensä ja tarttui häneen (14:30-31). Me emme ehkä kävele vetten päällä, mutta kohtaamme monenlaisia haasteita ja kuljemme vaikeiden elämäntilanteiden keskellä. Ei kiinnitetä katsettamme olosuhteisiin ja omaan voimattomuuteemme, vaan kiinnitetään katseemme Jeesukseen, uskomme alkajaan ja täydelliseksi tekijään (Hepr. 12:2).

Hän on todellinen apumme.

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Onnellinen loppu

Äitinsä yllytyksestä tyttö sanoi: "Anna minulle nyt heti vadilla Johannes Kastajan pää." (Matt. 14:8)

Johannes Kastaja oli suorasanainen tienraivaaja (Luuk. 3:4-17). Johannes nuhteli Herodesta veljensä vaimon, Herodiaan, kanssa elämisestä. Niinpä Herodes pidätti Johanneksen ja heitti hänet vankilaan. Herodeksen syntymäpäiväjuhlilla Herodiaan tytär tanssi, mikä miellytti Herodesta niin, että hän vannoi antavansa tytölle mitä tahansa. Tytön pyyntö yllätti Herodeksen, joka joutui lähettämään vankilaan käskyn katkaista Johanneksen pää (14:3-11). Tarinalle olisi odottanut toisenlaista loppua. Enkeli ilmestyy vankilaan ja vartijat kaatuvat maahan. Johannes kävelee ulos, tapaa kauniin mallin, jonka kanssa perustaa perheen ja asuu onnellisen elämän Kapernaumin esikaupungissa. Johanneksen elämän tarkoitus oli valmistaa Jeesukselle tie ja se toteutui. Meidän ei tarvitse ymmärtää kaikkea, jotta voisimme luottaa Jumalan hyviin suunnitelmiin. "Ihminen kaavailee monenlaista, mutta kaikki käy Herran tahdon mukaan." (Snl. 19:21)

Luotetaan Herraan myös vaikeuksissa.

tiistai 22. maaliskuuta 2016

Rikkaviljankorjaajat

Miehet kysyivät silloin häneltä: "Tahdotko, että menemme kitkemään sen pois?" (Matt. 13:28)

Jeesus kertoi vertauksen taivasten valtakunnasta. Mies kylvi peltoonsa hyvää siementä, mutta vihamies tuli ja kylvi vehnän sekaan rikkaviljaa. Kun vilja alkoi tehdä tähkää, rikkaviljakin tuli näkyviin. Työmiehet tulivat silloin isäntänsä luo ja olivat valmiit kitkemään rikkaviljan pois. Isäntä käski kuitenkin antaa niiden kasvaa yhdessä elonkorjuuseen asti, jottei rikkaviljaa kootessa vahingoitettaisi vehnääkin (13:24-30). Kirkko ja seurakunta on pyhien ja tosiuskovien yhteisö, johon on sekoittunut myös teeskentelijöitä ja jumalattomia. Mutta kuka on kuka? On valtava kiusaus alkaa jakaa joukkoa meihin ja heihin, oikeisiin ja vääriin, mutta Jeesus kehottaa meitä malttamaan mielemme, ettemme vahingoittaisi hyvääkin viljaa. Luotetaan, että kerran tulee päivä, jolloin jaetaan oikeudenmukainen tuomio (13:41-43). Sitä odottaessamme otetaan ensin hirret omista silmistämme (7:3-5) ja pidetään huoli omasta suhteestamme Jeesukseen oman sydämemme tilaa valvoen.

Maltetaan mielemme.

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Ei anneta periksi

”Kuinka minä siis voisin tehdä niin pahan teon ja rikkoa Jumalaa vastaan?" (1. Moos. 39:9)

Jumala oli Joosefin kanssa Potifarin talossa ja antoi hänen onnistua kaikissa toimissaan (39:1-5). Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes Potifarin vaimo iski silmänsä Joosefiin pyytäen kerta toisensa jälkeen Joosefia makaamaan kanssaan, mutta Joosef kieltäytyi houkutuksesta ja pyrki välttelemään naista. Joosef tiesi, ettei hän rikkoisi ainoastaan itseään, Potifaria ja Potifarin vaimoa vastaan, vaan Jumalaa vastaan. Lopulta nainen kävi käsiksi, Joosef pakeni ja Potifarin vaimo, jonka käsiin Joosefin vaatteet jäivät, hoiti Joosefin vankilaan (39:7-20). Joosef oli periaatteen mies. Hän ei antanut periksi kiusaukselle, vaikka olisi voinut jopa hyötyä siitä. Kuuliaisuus Jumalalle oli tärkeämpää. Kun me kohtaamme kiusauksia, voimme luottaa Jeesukseen, joka kykenee auttamaan meitä (Hepr. 2:18). 

Ei anneta periksi kiusauksille.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Hyväntekijät

”Älä kiellä apuasi, jos toinen on avun tarpeessa ja sinä pystyt tekemään hänelle hyvää." (Snl. 3:27)

Älä kiellä tarvitsevalta hyvää, milloin voit sitä tehdä. Helpommin sanottu kuin tehty. Kun nälkäinen lapsi katsoo suoraan silmiin televisiossa ja ruutuun ilmestyy puhelinnumero, johon soittamalla voit auttaa nälänhädän uhreja, on helpompi vaihtaa kanavaa kuin ottaa puhelin esiin ja soittaa. Naapuria on helppo pyytää tulemaan toiste, vaikka meillä kuitenkin on mitä antaa (3:28). On helppo ummistaa silmänsä toisten hädältä, olivatpa he kaukana tai lähellä. Mutta onko meillä Jeesuksen opetuslapsina varaa toimia näin? Me olemme oppineet tuntemaan rakkauden siitä, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Johannes kysyykin, että jos me, joiden toimeentulo on turvattu, näemme veljemme kärsivän puutetta, mutta suljemme häneltä sydämemme, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä meissä. Rakastetaan lähimmäisiämme sanoin ja puheessa, mutta myös teoin ja totuudessa (1. Joh. 3:16-18).

Ei väsytä tekemään hyvää.

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Peiliin katsomista

”Hänen perässään kulki paljon väkeä, ja hän paransi kaikki sairaat." (Matt. 12:15)

Olemme taitavia selittämään, miksi ihmiset eivät tule hengellisiin tilaisuuksiin. Elämä on kiireistä. Viikon töiden jälkeen ei jaksa. Lapsilla on harrastukset samaan aikaan. Ihmiset eivät ole kiinnostuneet uskonasioista. Ei ole herätystä. Olisiko meillä kuitenkin peiliin katsomisen paikka? Onko uskonnollisuus ja traditiot tulleet fariseusten tavoin esteeksi Jumalan valtakunnan etenemiselle keskuudessamme (12:9-13)? Olemmeko tehneet elävästä suhteesta teoriaa? Elämmekö itse Jumalan armosta ja heijastammeko sitä elämämme kautta? Onko meillä sellainen suhde Jeesukseen, että muutkin haluavat päästä osalliseksi samasta? Onko Jumalan valtakunta keskellämme niin, että Jumala vahvistaa todistuksemme tunnusteoilla ja ihmeillä (Hepr. 2:4)? Evankeliumille on yhä tarvetta ja Jeesus on kansamme ainoa toivo (12:21).

Ei olla esteenä.

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Voi sinua!

”Sitten Jeesus alkoi soimata niitä kaupunkeja, joissa hän oli useimmat voimatekonsa tehnyt, siitä etteivät ne olleet tehneet parannusta.” (Matt. 11:20)

Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Betsaida! Voi sinua, Kapernaum! Jeesus moitti kaupunkeja siitä, etteivät ne olleet tehneet parannusta. Jos Hänen tekemänsä ihmeet olisivat tapahtuneet niissä turmeltuneissa kaupungeissa, jotka Jumala oli tuhonnut niiden pahuuden tähden, ne olisivat kääntyneet ja tehneet parannuksen. Mutta näiden kaupunkien asukkaat olivat saaneet kohdata Jeesuksen kasvoista kasvoihin ja nähdä Hänen tekemänsä ihmeet ja siitä huolimatta he kieltäytyivät uskomasta Häneen (11:21-24). Entäpä meidän kaupunkimme ja kansakuntamme? Meillä on kirkkoja, kristillinen TV- ja radiokanava ja lähes jokaisessa kodissa on Raamattu. Meillä on mahdollisuus saada riittävästi tietoa, jotta voimme tehdä parannusta synneistämme ja voimme uskoa Jeesukseen. Mutta tahdommeko?

Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!

torstai 17. maaliskuuta 2016

Ihmispelko

”Älkää siis pelätkö ihmisiä.” (Matt. 10:26)

Ihmispelko. Mitä kaikkea se estääkään? Moni ei uskalla lähteä seuraamaan Jeesusta ihmispelon tähden, koska se, mitä puoliso, sukulaiset, työkaverit tai ystävät ajattelevat, on paljon tärkeämpää kuin se, mitä Jeesus sanoo (10:37). Moni ei uskalla tunnustaa uskoaan Jeesukseen ihmispelon tähden, koska pelkäävät siitä mahdollisesti seuraavaa pilkkaa ja vainoa (10:28). Moni ei uskalla elää uskoaan Jeesukseen todeksi ihmispelon tähden, koska pelkäävät, että heidän toimintansa tuomitaan vääräksi uskovien taholta (10:25). Luovutaan ihmisten miellyttämisestä, sillä joka varjelee elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä Jeesuksen tähden, on sen löytävä (10:39). Annetaan itsemme kokonaan Jeesukselle ja seurataan Häntä Pyhän Hengen voimassa, niin löydämme parhaan suunnan ja tarkoituksen elämäämme.

Älä siis pelkää.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Tosi valheita

"Ei ole enää luottamusta ihmisten kesken." (Ps. 12:2)

Daavid kauhistelee tilannetta, jossa ihmiset pettävät toinen toistaan valhein. Heillä on petollinen sydän ja heidän kielensä on liukas (12:3). Ei siis mikään ihme, ettei ole luottamusta ihmisten kesken, kun ei tiedä, kuka puhuu totta, kuka valehtelee. Tilanteen vakavuus sai hänet pyytämään, että Herra hiljentäisi nuo kavalat kielet, jotka kerskuvat vallastaan (12:4-5). Nykyään on verkkotrolleja, valeuutissivustoja, Facebook-kampanjoita ja salaliittoteorioita, jotka vääristävät totuutta. Näiden lisäksi media, johon tulisi voida luottaa, tuntuu kääntävän väärän oikeaksi, pahan hyväksi ja luonnottoman luonnolliseksi. Heillä on sana hallussaan ja asialliset kysymykset käännetään milloin rasismiksi, vihapuheeksi tai ihmisoikeusloukkauksiksi. Saisiko meidän aikamme Daavidin huutamaan: "Herra, mykistä verkkoyhteydet, vaienna uutissivustot"?

Puhutaan totta kaikkialla.

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Satoa on

”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän.” (Matt. 9:37 )

Satoa on paljon! Kaduillamme. Kouluissamme. Työpaikoillamme. Laitoksissamme. Harrastuksissamme. Kotimaassa. Ulkomailla. Kaikkialla. Ihmisiä, joilla on syystä tai toisesta vääristynyt kuva uskosta ja jotka eivät ole saaneet kuulla evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta ymmärrettävällä tavalla. Jeesuksen kalliisti lunastamia ja sovittamia ihmisiä, jotka vain odottavat, että joku tulisi, kertoisi ja johdattaisi heidät henkilökohtaiseen uskoon. Mutta missä ovat sadonkorjaajat ja ne, jotka pyytävät Herraa lähettämään lisää sadonkorjaajia (9:38)? Onko meillä niin kiire pitää huolta ajallisesta hyvinvoinnistamme, että iankaikkista satoa jää korjaamatta? Meneekö meidän aikamme niin oikean herätyksen tuntomerkeistä väittelyyn, ettemme enää jaksa rukoilla herätystä? 

Satoa on paljon - missä olet?

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Pilkkaa ja herjaa

Jotkut lainopettajat sanoivat silloin itsekseen: "Tuohan herjaa Jumalaa." (Matt. 9:3)

Jeesuksen luokse tuotiin halvaantunut, joka makasi vuoteella. Jeesus sanoi miehelle: "Ole rohkealla mielellä, sinun syntisi annetaan anteeksi." (9:2) Fariseukset ymmärsivät välittömästi, että Jeesus väitti olevansa Jumala, mutta he eivät ymmärtäneet, että Hän oli Jumala. "Jumalanpilkkaa!" supistiin. Jeesus näki heidän ajatuksensa ja osoitti sanansa todeksi parantamalla halvaantuneen (9:5-8). Jeesuksen sanat ja teot yhdessä osoittivat, kuka Hän oli. Sanamme on helppo kyseenalaistaa, elleivät tekomme ole linjassa niiden kanssa. Voimme sanoa rakastavamme Jumalaa ja lähimmäisiämme, mutta ellei se näy elämässämme, sanamme kumisevat tyhjyyttään. Maailma ja uskonnolliset ihmiset voivat pilkata ja syytellä meitä, kun otamme Jumalan sanan todesta. Siitä huolimatta toteutetaan sana tekoina eikä vain pelkästään kuunnella sitä (Jaak. 1:22). 

Eletään uskoamme todeksi.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Mene pois!

”Silloin kaikki lähtivät kaupungista Jeesusta vastaan. Kun he näkivät hänet, he pyysivät häntä poistumaan siltä seudulta.” (Matt. 8:34)

Gadaran alueella Jeesusta vastaan tuli hautaluolista kaksi pahojen henkien vaivaamaa miestä, jotka olivat niin väkivaltaisia, ettei kukaan voinut kulkea siellä. Henget tunnistivat Jeesuksen ja pyysivät lupaa päästä sikalaumaan, joka sen seurauksena syöksyi jyrkänteeltä alas järveen. Kun sikopaimenet olivat kertoneet kaupungissa tapahtuneesta, kaikki pyysivät Häntä poistumaan alueelta (8:28-33). Miksi ihmeessä he halusivat eroon Jeesuksesta? He pelkäsivät Jeesuksen ennennäkemätöntä yliluonnollista voimaa, mitä he eivät käsittäneet ja mikä ei ollut heidän hallittavissaan. He olivat myös vihaiset sikalaumansa menettämisestä, sillä omaisuus merkitsi heille enemmän kuin se, että kaksi Jumalan luomaa ihmistä sai kokea vapautumisen henkien vallasta. Sallimmeko me Jeesuksen toimia keskellämme, jos Hän ei toimi juuri odottamallamme tavalla?

Ei käsketä Häntä pois.

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Täysihoito

”Hän kantoi meidän tautimme, otti taakakseen meidän sairautemme.” (Matt. 8:17)

Jeesuksen kosketus riitti niin spitaalisen parantumiseen (8:2-3) kuin kuumeen poistumiseen Pietarin anopista (8:15). Sadanpäällikön palvelijaa ei tarvinnut edes koskettaa. Pelkkä Jeesuksen sana riitti palvelijan parantumiseen (8:8-13) ja pahojen henkien ulos ajamiseen (8:16). Jumalan valtakunta tuli lähelle Jeesuksessa Kristuksessa (Mark. 1:15). Hän kantoi meidän tautimme, otti taakakseen meidän sairautemme ja kärsi rangaistuksen meidän pahojen tekojemme tähden, jotta meillä olisi rauha (Jes. 53:4-5). Saamme julistaa tämän valtakunnan evankeliumin kaikkialle maailmaan (Matt. 24:14). Saamme laskea kätemme sairaiden päälle, jotta nämä paranevat (Mark. 16:18). Saamme kehottaa ihmisiä kääntymään ja ottamaan kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntien anteeksiantamiseksi (Apt. 2:38), sillä kukaan muu ei voi pelastaa kuin Hän (Apt. 4:12).

Työ on vielä kesken.

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Tutki hedelmää

”Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä.” (Matt. 7:17)

Jeesus varoitti vääristä profeetoista, jotka tulevat luoksemme lampaiden vaatteissa, mutta ovat sisältä raatelevia susia. Kuinka voimme tunnistaa heidät? Hedelmät paljastavat asian, sillä huono puu ei voi tehdä hyviä hedelmiä. (7:15-18). Eräs julistaja siteerasi kerran tiettyä kirjaa. Hänen mukaansa kirjassa kuvatut tapahtumat osoittivat, että kirjoittaja oli väärä profeetta. Hän jätti kuitenkin kertomatta, millaista hedelmää nuo tapahtumat saivat aikaan. Seurakuntaan tuli uutta elämää. Jeesus tuli rakkaaksi ja Pyhä Henki kosketti ihmisiä eri tavoin. Ihmiset alkoivat rukoilla ja lukea Raamattua enemmän. Keskinäinen rakkaus lisääntyi. Seurakuntalaiset alkoivat etsiä ihmisiä, joille kertoa evankeliumi ja joiden puolesta rukoilla. Paikkakunnalle puhkesi herätys ja monet pelastuivat. Ei kovin huonoa hedelmää? Olisi ehkä kannattanut lukea seuraavakin sivu.

Tuomitaan harkiten.

torstai 10. maaliskuuta 2016

Kärsivällisyyttä oppimassa

”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan." (Matt. 7:7)

Elämän tahti ympärillämme on kiihtynyt ja se on imaissut meidät mukaansa. Lähetämme sähköpostia. Ostamme pikaruokaa. Haluamme yhä nopeampia nettiyhteyksiä, tietokoneita, tabletteja ja puhelimia. Olemme tottuneet saamaan kaiken yhä nopeammin, joten pienikin viivästys saa meidät ärtymään. Sähköpostiin ei vastata välittömästi. Joudumme odottamaan hampurilaisen valmistamista. Netti lataa liian hitaasti. Voi meitä! Jeesus kuitenkin kehottaa olemaan kärsivälliset: pyytämään, etsimään ja kolkuttamaan. Jumala kuulee rukouksemme ja Hän tuo meille avun ajallaan, ei ennakkoon eikä myöhässä, vaan juuri oikeaan aikaan, olipa tarpeemme mikä tahansa. Jokainen pyytävä saa, jokainen etsijä löytää ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan (7:8). 

Ei hätäillä.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Onko mikään mahdotonta?

”Onko Herralle mikään mahdotonta?" (1. Moos. 18:14)

Onko 99-vuotiaasta enää mihinkään? Inhimillisesti ajatellen ei. Niin ajatteli itsestään myös Abram, jonka Jumala nimesi Abrahamiksi, kansojen paljouden isäksi, josta on polveutuva kansakuntia ja kuninkaita (17:4-6). Aabraham ajatteli loogisesti, että voiko satavuotiaalle miehelle muka syntyä lapsia ja voisiko yhdeksänkymppinen vaimo vielä synnyttää (17:17). Inhimillisesti ajatellen ei, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista. Ajattelemme usein, ettei Jumala voi käyttää meitä. Olemme mielestämme liian nuoria tai liian vanhoja, liian kokemattomia tai liikaa kokeneita. Raamattua lukiessamme näemme, kuinka Jumala kerta toisensa jälkeen valitsi ja kutsui tavallisia ihmisiä palvelukseensa. Mitä Jumala voikaan tehdä kauttamme, kun Hän saa käyttää meitä?

Mikään ei ole Hänelle mahdotonta.

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Kohti täydellisyyttä

"Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on." (Matt. 5:48)

Olkaa virheettömät, moitteettomat, erittäin hyvät. Tämä ei tarkoita hyvää käytöstä, pelkkiä kymppiä todistuksessa, nousujohteista uraa työssä tai kaikkien asioiden tekemistä virheettömästi. Meidät on kutsuttu täydellisyyteen, jota mitataan aivan omalla asteikolla - rakkaudella ja armollisuudella. On helppoa olla täydellinen itsensä tai muutaman samanmielisen kanssa, mutta täydellisyytemme punnitaankin niin rakkaudessa vihamiehiä ja toisinajattelijoita kohtaan kuin rukouksessa vainoojiemme puolesta (5:44-46). Tähän emme pysty omassa voimassamme, vaan joudumme tunnustamaan heikkoutemme Jeesukselle ja antaa Hänen olla voimamme, joka vaikuttaa meissä sekä tahtomista että tekemistä (Fil. 2:13). Voimme olla täydelliset vain Jeesuksessa Kristuksessa.

Kohti täydellisyyttä!

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Huikeat optiot

”Minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi." (1. Moos. 12:2)

Jumala käski Abra(ha)mia lähtemään Kaldean Urista kohti maata, jonka Jumala osoittaisi hänelle (12:1). Jumala antoi hänelle myös valtavan suuret lupaukset, jotka seuraisivat tuota uskon askelta: Hänestä tulisi suuri kansa, Jumala siunaisi häntä, tekisi hänen nimensä suureksi ja Abramin saama siunaus tulisi olemaan siunaus kaikille maailman kansoille (12:2-3). Huikeat optiot odottivat! Ei vain itselle ja Israelin kansalle vaan koko maailmalle Jeesuksen Kristuksen kautta. Realisoidakseen nämä lupaukset Abramin täytyi jättää kaikki tuttu ja turvallinen ja lähteä liikkeelle uskossa. Kun Jumala kutsuu meitä työhönsä, ei anneta mukavuudenhalun ja tottumuksen tuoman turvan estää meitä astumasta Jumalan suunnitelmaan.

Jumalan lupaukset kestävät.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Ketä sinä seuraat?

Ja hän sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia." (Matt. 4:19)

Miesten koko elämän muuttavat sanat lausuttiin keskellä arkista aherrusta. Pietari ja Andreas olivat heittämässä verkkoa järveen, kun Jeesus kutsui heidät toisenlaiselle kalastuskurssille, jonka vaikutukset heijastuisivat iankaikkisuuteen saakka. Jeesus kouluttaisi heidät voittamaan sieluja. Opetuslapseus ei olisi vain siistiä hengailua Jeesuksen kanssa, vaan kutsuun liittyisi tehtävä mennä ja julistaa evankeliumi kaikille luoduille (Mark. 16:15). Jeesus oli sanansa mittainen kutsuja. Helluntain jälkeen opetuslapset lähtivät liikkeelle Pyhän Hengen voimassa ja saivat johdattaa ihmisiä Jeesuksen yhteyteen. Se, ketä he seurasivat, näkyi siinä, miten he elivät.

Ketä sinä seuraat?

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Voittajan puolella

”Mutta sinä, Herra, olet minun kilpeni, sinä olet minun kunniani, sinä kohotat minun pääni.” (Ps. 3:4)

Opetuslapseus ei ole vain kepeä päiväkävely auringonpaisteessa. Se maksaa. Se maksoi Jeesukselle (1. Piet. 1:18-19) ja se maksaa meille (Mark. 8:34-35). Jos elämme jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa ja seuraamme Häntä, ei vain sanoissa vaan myös teoissa, tulemme kokemaan vainoa ja pilkkaa (2. Tim. 3:12). Uskollemme ja valinnoillemme naureskellaan ja kun käymme elämässä vaikeiden aikojen läpi, voimme saada osaksemme pilkkaa (Ps. 3:3). Mutta Herra on suojamme ja kunniamme. Meidät on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu (Gal. 2:19) ja jos olemme kuolleet yhdessä hänen kanssaan, saamme myös elää hänen kanssaan elää. Ja jos kärsimme yhdessä, saamme myös hallita hänen kanssaan (2. Tim. 2:11-12).

Olemme voittajan puolella.

perjantai 4. maaliskuuta 2016

Missä olet?

Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: "Missä olet?" (1. Moos. 3:9)

Syntiinlankeemus turmeli ihmisen yhteyden Jumalaan. Ihminen mieltyi pahaan ja hänellä ei ollut enää halua eikä voimaa hyvään. Kuullessaan Jumalan askeleet, hän pelkäsi ja piiloutui (3:10). Alkoi synnin selittely parhain päin ja toisten syyttely, josta osansa saivat niin vaimo, käärme kuin Jumalakin (3:11-13). Ikään ja asemaan katsomatta pyrimme selittämään pahuutemme hyvyydeksi ja virheemme vahingoksi, mutta suoraselkäinen vastuunotto omista teoista on harvinaista. Pelkäämme totuutta. Pakenemme myös monin tavoin Jumalan rakkautta Jeesuksessa Kristuksessa, vaikka vain Hän voi tuoda meille vapauden (Joh. 7:36). Rakkaudessaan ja armossaan Jumala etsii meitä kadonneita ja eksyneitä lapsiaan ja kutsuu meitä selvittämään asiamme (Jes. 1:18).

Missä olet?

torstai 3. maaliskuuta 2016

Sanan voimalla

Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli. (1. Moos. 1:3)

Alussa loi Jumala taivaan ja maan (1:1). Raamatun ensimmäinen jae vastaa perustavalla tavalla suureen kysymykseen siitä, miten kaikki sai alkunsa. Se kertoo meille ensinnäkin, kuka on kaiken takana, mutta se kertoo myös, miten kaikki on saanut alkunsa - Jumala loi! Kaikki on luotu Hänen sanallaan (Ps. 33:6). Kaikkivaltias Jumala yksinkertaisesti sanoi: "Tulkoon. Kokoontukoot. Kasvakoon. Viliskööt. Tuottakoon. Tehkäämme." Ja niin tapahtui. Tätä Jumalan luomistyön ihmettä yritetään selittää tyhjäksi monin tavoin, mutta mitä enemmän asioita tutkitaan, sitä selvemmäksi käy, että kaiken takana on älykäs suunnittelija - Jumala loi! Emme ole täällä sattuman tuloksena, vaan tarkoitettuna.

Minä uskon, Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan.

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Hypi riemusta

”Mutta teille, jotka pelkäätte minun nimeäni, on nouseva pelastuksen aurinko, ja te parannutte sen siipien alla. Te astutte ulos, hypitte riemusta kuin vasikat laitumella.” (Mal. 3:20)

Jokainen meistä syntyy tähän maailmaan synnin alaisena (Ps. 51:7) ja kuulumme luonnostamme pimeyden valtakuntaan. Jumalan vihan päivä on tuleva, jolloin Hänen oikeudenmukainen tuomionsa tulee julki (Room. 2:5). Tuo päivä tulee liekehtivänä kuin tulinen uuni, joka sytyttää tuleen kaikki pahantekijät (3:19). Jumala ei rakkaudessaan jättänyt meitä odottamaan hyvin ansaittua tuomiota. Pelastuksen aurinko loisti pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville (Luuk. 1:79). Jumala rakasti meitä niin paljon, että antoi ainoan poikansa, Jeesuksen, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän (Joh. 3:16). Kun tuon rakkauden saa omistaa uskossa, saa synnit anteeksi, saa uudestisyntyä ja pääsee Jumalan lapseksi, niin ei ole ihme, jos haluaa hieman hyppiä riemusta.

Pompi vaan!

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Vaihtamalla paranee?

”Ottakaa siis vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat nuoruutenne vaimolle.” (Mal. 2:15)

Lähes päivittäin näkee otsikoissa, kuinka joku on jälleen kerran löytänyt elämänsä suuren rakkauden. Jos luemme asiasta tarkemmin, huomaamme, että takana on lähes aina sama kaava. Suhde omaan puolisoon kylmeni ja kasvettiin erilleen. Uusi rakkaus tuli vastaan työpaikalla, harrastuksissa tai juhlissa. Katseita vaihdettiin ja ihastuttiin, mikä johti suhteeseen. Lopuksi oma puoliso ja lapset hylättiin ja kaikki on taas hyvin. Kunnes löytyy uusi. Moni avioliiton ulkopuolinen suhde käynnistyy katseesta, sillä jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, tekee sydämessään aviorikoksen (Matt. 5:28). Meidät on kristittyinä kutsuttu elämään puhtaudessa ja pyhyydessä. Jos siis ruoho alkaa näyttää vihreämmältä aidan toisella puolella, se tarkoittaa sitä, että on aika kastella omaa nurmikkoa. Ei anneta maailman muokata ajatteluamme (Room. 12:2), vaan näytetään hyvää esimerkkiä Pyhän Hengen voimassa (1. Tim. 4:12). 

Ollaan uskolliset kuolemaan saakka.