”Kun te nyt kerran tavoittelette henkilahjoja, pyrkikää saamaan niitä runsain määrin seurakunnan rakentamiseksi.” (1. Kor. 14:12)
Paavali ymmärsi, että seurakunta tarvitsee henkilahjoja. Ne eivät ole vain valinnainen lisävaruste innokkaimmille, vaan työkaluja jokapäiväiseen käyttöön. Kun seurakunta tavoittelee henkilahjoja, niitä tulisi pyrkiä saamaan vieläpä runsaasti. Emme siis vain odottele passiivisena, vaan tavoittelemme niitä innokkaasti ja vielä mahdollisimman paljon. Toiveena jopa on, että kaikki puhuisivat kielillä, mutta vielä tärkeämpää olisi profetoiminen (14:5). Koska kielillä puhuva rakentaa ensi sijaisesti itseään, lahjan omaavan tulee rukoilla itselleen myös tulkitsemisen kykyä, jolloin voi ymmärtää, mitä Henki puhuu (14:4, 13-17). Tulkitsemisen kautta kielten lahja palvelee myös seurakuntaa profetian lahjan tavoin. Se, joka profetoi, puhuu ihmisille rakentaen, kehottaen ja lohduttaen (14:3). Profetian lahja on myös voimallinen todistus ei-vielä-uskovalle, kun kukin vuorollaan puhuu Jumalan antamia sanoja, jotka paljastavat sydämen salaisuudet ja saa etsijän kääntymään Jumalan puoleen (14:24-25). Seurakunta tarvitsee henkilahjoja.
Tavoitellaan paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti