Jumala on uskonut meille ajallista omaisuutta lyhyen elämämme ajaksi. Ei pelkästään siksi, että käyttäisimme kaiken itseemme, vaan että voisimme tehdä runsaasti kaikkea hyvää (9:8). Haluamme mieluusti kerätä tavaraa ja omaisuutta ympärillemme, mutta ne eivät seuraa meitä hautaan. Voimme eläessämme ihastella menestystämme ja ajallista hyvinvointiamme, mutta meidän jälkeemme kaikki omaisuutemme jää muille (Ps. 49:17-21). Meitä kehotetaan jakamaan anteliaasti omastamme muille, jotta voittaisimme omaksemme todellisen elämän (1. Tim. 6:18-19). Voimme käyttää meille uskottuja varoja esimerkiksi lähetystyön tukemiseen, jotta mahdollisimman moni ihminen saisi kuulla hyvän sanoman Jeesuksesta. Saamme rukoillen pohtia antamisellemme rajat ja sitten voimme antaa sen mukaan kuin olemme päättäneet. Ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa (9:7).
Tehdään runsaasti hyvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti