”Ei meillä ole kuningasta vaan keisari.” (Joh. 19:15)
Pilatuksen kuulustellessa Jeesusta, hän kysyi, oliko tämä juutalaisten kuningas. Jeesus ei vastannut suoraan, mutta kertoi, ettei hänen kuninkuutensa ollut tästä maailmasta (18:33-37). Ruoskittuaan Jeesuksen Pilatus toi hänet ylipappien eteen ajatellen, että kenties tämä riittäisi ja kysyi juutalaisilta, että pitäisikö hänen ristiinnaulita heidän kuninkaansa. Silmääkään räpäyttämättä he sanoivat, ettei heillä ole kuningasta vaan keisari. He halusivat päästä niin kovasti Jeesuksesta eroon, että he torjuivat Messiaan ja valitsivat mieluummin vihaamansa valloittajan palvonnan. Jumalan olisi tullut olla heidän ainoa kuninkaansa ja nyt he käänsivät selkänsä hänelle kadottaen olemassaolonsa perimmäisen syyn. Sen sijaan, että olisivat kutsuneet kansaa kääntymään Jumalan puoleen, he tunnustivat alamaisuuttaan Roomalle. Suostummeko me yksilöinä, seurakuntina ja kirkkoina Jeesuksen alamaisuuteen vai palvommeko me enemmän ihmisviisautta, joka saa meidät lopulta kääntämään selkämme Jumalalle?
Onko sinulla Kuningas?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti