tiistai 13. syyskuuta 2016

Mykistävää hyvyyttä

”Herra, minun Jumalani! Mikä olen minä ja mikä on minun sukuni, kun olet tuonut minut tähän asti?” (1. Aik. 17:16)

Jumala oli nostanut Daavidin korkeaan asemaan ja antanut hänelle niin paljon kunniaa, ettei Daavid tiennyt, mitä muuta voisi pyytää. Daavid sai kuitenkin Jumalalta aivan huikeat ja kauas tulevaisuuteen tähtäävät lupaukset, mikä sai Daavidin haukkomaan henkeään (17:17-18). Jumala tekisi Daavidin nimestä kuuluisan ja mahtavan, kukistaisi kaikki hänen vihollisensa ja nostaisi yhden hänen pojistaan kuninkaaksi ja pitäisi hänen valtaistuimensa vahvana ikiaikoihin asti (17:8-12). Mitä Daavid teki kuultuaan lupaukset? Mitäpä muutakaan kuin kiitti ja ylisti Jumalaa, jonka kaltaista ei ole (17:19-22) ja pyysi nöyrästi, että Jumala siunaisi hänen sukunsa, niin että se saisi ikuisesti palvella Häntä (17:27). Jumala on antanut sanassaan suuret lupaukset myös meille. Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto ja Jumala on antanut armonsa rikkauden tulla runsaana osaksemme, jotta eläisimme Hänen kirkkautensa ylistykseksi (Ef. 1:7-14).

Meilläkin on syytä kiitokseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti