”Vaikka vihastuttekin, älkää tehkö syntiä. Sopikaa riitanne, ennen kuin aurinko laskee.” (Ef. 4:26)
Paavali ei sano, ettemme saisi vihastua tai olla vihaiset, mutta hän kertoo meille, kuinka tärkeää on käsitellä vihaamme oikealla tavalla. Jos vihamme purkautuu hallitsemattomasti, voimme loukata toisia todella pahasti ja jopa tuhota ihmissuhteita; sen tähden meidän ei tule tehdä syntiä vihastuessamme. Jos puolestaan pidämme tunteemme sisällämme, se voi saada meidät katkeroitumaan ja jopa tuhota omaa elämäämme sisältäpäin; sen tähden meidän tulee sopia riitamme pian. Paavali kehottaa meitä käsittelemään vihamme välittömästi ja sillä tavoin, että se ennemmin vahvistaa kuin heikentää ihmissuhteitamme. Jos me alamme helliä vihaamme ja katkeruuttamme, annamme sielunviholliselle tilaisuuden erottaa, jakaa, rikkoa ja tuhota (4:27). Tunteiden hallinnankaan kohdalla meidän ei tarvitse yrittää selvitä omassa voimassamme. Saamme antaa Hengen uudistaa ja tehdä työtään meissä, jotta voimme elää totuuden mukaista ja pyhää elämää Jumalan tahdon mukaan (4:23-24). Ollaan herkät Hengen kuiskauksille ja jos Hän kehottaa meitä sopimaan riitamme ennen päivän päättymistä, tehdään niin.
Vihastutaan oikein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti