”Minä kiitän Jumalaani aina teidän tähtenne siitä Jumalan armosta, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa.” (1. Kor. 1:4)
Paavalilla oli painavaa sanottavaa Korintin seurakunnalle, mutta hän lähti viisaasti liikkeelle asioista, jotka olivat kiitoksen arvoisia. Korinttilaiset olivat saaneet Jeesuksen yhteydessä kaikkea rikkautta, niin tietoa kuin puhetaitoakin ja heillä oli kaikki armolahjat, joita he tarvitsivat kristilliseen elämään ja Kristuksesta todistamiseen moraalittoman ja pakanallisen yhteiskunnan keskellä. Paavali oli vakuuttunut, että Jumala vahvistaisi heitä loppuun asti niin, että he olisivat nuhteettomat Jeesuksen palatessa. Tuo varmuus ei perustunut heidän moninaisiin lahjoihin tai loistavaan menestykseen vaan pelkästään Jeesuksen täydelliseen voittoon, josta he olivat päässeet osallisiksi uskon kautta (1:5-8). Samoin on meidän laitamme. Jumalan armo on ylenpalttista myös meitä kohtaan. Saamme kiittää Jumalaa toinen toisistamme muistaen, että meidät kaikki on pelastettu, ei omien ansioidemme tai oman erinomaisuutemme perusteella, vaan pelkästä armosta (Tiit. 3:5).
Jumala on uskollinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti