”Kuinka me, jotka olemme kuolleet synnille, vielä eläisimme siinä?” (Room. 6:2)
Meidän tulee elää Jeesuksen omina erilaista elämää, mutta koska me elämme maailmassa, jossa syntiä ei enää pidetä syntinä, olemme huomaamatta antaneet synnille tilaa elämässämme. Yksi tällainen ”luvallinen” synti on valehteleminen. Sorrumme usein valheen kertomiseen pelastaaksemme itsemme hankalasta tilanteesta, suojellaksemme toisten tunteita, välttääksemme riitoja tai näyttääksemme paremmalta. Ongelma on vain siinä, että mitä enemmän me valehtelemme, sitä vaikeampaa meidän on pysyä totuudessa ja lopulta alamme itsekin uskoa omia valheitamme. Mutta kaikkihan niin tekevät! Ihan sama, mitä muut tekevät. Valhe on sielunvihollisen äidinkieli, eikä meidän tule puhua sitä (Joh. 8:44). Meidän on tarkoitus elää uutta elämää Kristuksessa, sillä vanha luontomme on ristiinnaulittu yhdessä Jeesuksen kanssa, ettemme enää palvelisi syntiä (6:1-6). Synti ei ole enää hallitsijamme, joten annetaan siis itsemme ja jäsenemme, kieli mukaan lukien, vanhurskauden aseiksi Jumalalle (6:12-14).
Eletään armossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti