”Kuultu sana ei kuitenkaan hyödyttänyt heitä, koska se ei sulautunut uskossa niihin, jotka sen kuulivat.” (Hepr. 4:2)
On eri asia kuulla hyvä sanoma kuin ottaa se uskossa vastaan (4:3). Monilla itseään kristityiksi kutsuvilla on sama ongelma kuin Heprealaiskirjeen kirjoittajan mainitsemilla entisaikojen ihmisillä. Suuren kertomuksen pääkohdat ovat tutut, mutta niihin ei oikeasti uskota. Moni suomalainen sanoo kyllä uskovansa Jumalaan, mutta ei niin kuin Raamattu hänet meille ilmoittaa. Jeesuksen elämän pääkohdat ja elämän vaiheetkin tiedetään, mutta häntä ei tunneta henkilökohtaisesti (Joh. 17:3). Kuultu sana ei ole kuitenkaan hyödyttänyt heitä, kun se ei ole sulautunut heihin. Uskossa ei ole kyse pelkästään teologiasta ja teoriasta, vaan se on elävää yhteyttä ja aitoa elämää. Se on enemmän kuin kynttilät ja kirkkovuoden mukaiset kirkkotekstiilit alttarilla. Se on Isän ja Pojan tuntemista ja elämää Pyhän Hengen voimassa. Turvataan koko sydämestämme Herraan, joka on uskollinen ja hyvä niille, jotka panevat toivonsa häneen (Val. 3:23-26). Annetaan sanan sulautua uskon kautta meihin.
Eletään uskoamme todeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti