”Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti autioon paikkaan rukoilemaan.” (Mark. 1:35)
Yhteys Isään oli Jeesukselle tärkeää, joten hän vetäytyi usein yksinäisyyteen rukoilemaan. Noissa varhaisissa rukoushetkissä Jeesus varmaan keskusteli Isän kanssa siitä, mitä hän puhuisi ja tekisi (Joh. 5:19; 8:26). Usein huomaa, että ajan löytäminen rukoukselle kiireisen arjen keskellä ei ole aina ihan helppoa. Ehkäpä meidän tulisi ottaa enemmän mallia Jeesuksesta ja vetäytyä säännöllisesti yksinäisyyteen keskustelemaan Herran kanssa. Välttääksemme mahdolliset häiriötekijät, voimme Jeesuksen tavoin nousta varhain, sillä aamulla rukoilemisessa ennen päivän muita tehtäviä on puolensa. Ei iltarukouskaan huono asia ole, mutta harvemmin tarvitsemme Jumalan apua ja johdatusta nukkumiseen. Mitäpä jos laittaisimme herätyksen puoli tuntia varhaisemmaksi kuin normaalisti ja kääntäisimme heti herättyämme sydämemme Jumalan puoleen ja kysyisimme, millaisia suunnitelmia hänellä on meille ja pyytäisimme päivään hänen apuaan, johdatustaan ja Hengen voimaa?
Tulisiko erilainen päivä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti