”He pitivät mielessään nämä sanat ja pohtivat keskenään, mitä kuolleista nouseminen tarkoitti.” (Mark. 9:10)
Pietari, Jaakob ja Johannes olivat päöässeet ainutlaatuisen tapahtuman silminnäkijöiksi. He saivat nähdä välähdyksen Jeesuksen todellisesta kirkkaudesta. Siitä ei ollut kuitenkaan vielä aika puhua julkisesti, joten Jeesus kehotti heitä odottamaan, kunnes olisi noussut kuolleista. Opetuslapset pitivät mielessään Jeesuksen sanat ja pohtivat keskenään, mitä kuolleista nouseminen mahtoi tarkoittaa (9:1-9). Eipä ihme, etteivät he kyenneet tuolloin käsittämään asiaa, koska se oli vaikeaa vielä Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeenkin, vaikka Jeesus itse ilmestyi heille (Luuk. 24:36-41). Taidamme olla samassa veneessä opetuslasten kanssa, vaikka tunnustamme uskovamme ruumiin ylösnousemukseen. Helposti näet unohtuu, että tämä maailma ei ole todellinen kotimme ja keskitymme enemmän ajallisiin asioihin kuin iankaikkisiin. Jos todella ymmärtäisimme Paavalin tavoin, että elämä on Kristus ja kuolema on voitto (Fil. 1:21), saisiko se meidät elämään rohkeaa elämää Jeesukselle ja hänen nimensä kunniaksi?
Herra, anna ymmärrystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti