tiistai 17. huhtikuuta 2018

Itsessään toivottomat

”Synti silottelee kaiken hänen silmissään, niin ettei hän huomaa eikä vihaa pahuuttaan.” (Ps. 36:3)

Synti on vakava asia, vaikkei siitä haluttaisikaan puhua ja kuulla. Lankeemuksen myötä (1. Moos. 3:1-13) osaksemme tulleen synnin ominaspiirre on se, että ihminen haluaa tulla kokonaan riippumattomaksi Jumalasta, minkä vuoksi monet yrittävätkin löytää epätoivoisesti korvaavia selitysmalleja voidakseen unohtaa Luojansa, vaikka naamioivat sen tieteen harjoittamiseksi. Ilman Jeesusta synti turmelee jatkuvasti ihmisen sielua ja ruumista niin, että hänen tahtonsa suuntautuu pahaan eikä hän näe eikä vihaa pahuuttaan. Ihminen hylkää viisauden, toimii väärin eikä kaihda pahaa (36:3-5) ja on iankaikkiseen kadotukseen vievällä tiellä (Room. 3:23). Ilman Jumalan valmistamaa pelastusta Jeesuksessa Kristuksessa olisimme aivan toivottomat (Room. 5:6-11), mutta hän tuli etsimään meitä kadonneita pelastaakseen meidät (Mark. 2:17). Eikä hän pelkästään hoitanut meidän syntiongelmaamme, vaan hän antaa meille myös voiman elää uutta elämää (Mark. 1:8).

Kiitos, Jeesus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti