”Minä muistelen menneitä aikoja, mietin kaikkia tekojasi, ajattelen sinun kättesi töitä." (Ps. 143:5)
Kuinka usein me ajattelemmekaan vanhoja hyviä aikoja, jolloin kaikki oli paljon paremmin? Menneitä rukousvastauksia. Menneitä herätyksiä. Menneitä innostuksen päiviä. Menneitä hyviä aikoja. Kun Daavid muisteli menneisyydessä tapahtuneita Jumalan tekoja, hän ei tyytynyt vain muistelemaan. Hän kohotti kätensä Jumalan puoleen ja tunnusti epätoivoisesti kaipaavansa Jumalan tuoretta ilmestymistä (143:6-7). Meidänkään ei tarvitse tyytyä pelkästään muistelemaan menneitä. Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti (Hepr. 13:8). Hän odottaa, että kohotamme kätemme Hänen puoleensa ja pyydämme Häntä ilmestymään voimallisesti keskuudessamme. Kodeissamme. seurakunnissamme. Kaupungeissamme. Omassa ja läheistemme elämässä. Saamme pyytää sydämestämme Häntä tekemään niitä tekoja, joita Hän on ennen tehnyt (Hab. 3:2).
Vastaa meille, Herra!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti