”Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta." (Jaak. 1:5)
Todellinen viisaus on tarpeen, ja oleellinen osa sitä on Jumalan kunnioittaminen Herrana (Ps. 111:10). Jaakob ei kirjoita meille kirjaviisaudesta tai valtavien tietomäärien hallitsemisesta, vaan viisaiden päätösten tekemisestä vaikeissa tilanteissa. Usein pähkäilemme itseksemme asioidemme kanssa, kysymme neuvoa muutamalta ystävältä ja pyydämme Jumalaa siunaamaan päätöksemme, liittyipä se sitten henkilökohtaiseen elämäämme tai seurakuntaamme. Parasta olisi aina ensin rukoilla ja pyytää neuvoa ja viisautta Jumalalta, joka auttaa meitä mielellään. Ja kun pyydämme, meidän tulisi pyytää lainkaan epäilemättä (1:6). Epäilemättä mitä? Jumalan huolenpitoa meitä kohtaan ja halua antaa meille hyviä asioita (Matt. 7:11). Hän kuulee kaikki pyyntömme ja vastaa niihin parhaalla mahdollisella tavalla.
Pyydetään siis.
Kiitos Kaitsu tästäkin. Erittäin tärkeää ja ajankohtaista!
VastaaPoista