”Henkeni ei kuitenkaan saanut rauhaa.” (2. Kor. 2:13)
Paavali lähti Troakseen julistamaan evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta. Hän oli ajatellut tapaavansa siellä Tituksen, mutta kun Titus ei ollut siellä, Paavali koki hengessään levottomuutta eikä saanut rauhaa. Niinpä hän jätti hyvästit seurakunnalle ja siellä hyvin alkaneelle työlle ja jatkoi matkaansa Makedoniaan etsimään Titusta, jossa he sitten tapasivatkin (2:12-13; 7:6). Paavali ei varmaankaan tehnyt hätäistä päätöstä ensimmäisen ajatuksen perusteella, vaan pohti rukoillen omaa sisäistä levottomuuttaan. Hän todennäköisesti toimi, kuten opetti ja vei huolenaiheensa rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon odottaen, että Jumalan yli ymmärryksen käyvä rauha varjelisi hänen sydämensä (Fil. 4:6-7). Kun hänen henkensä ei kuitenkaan saanut rauhaa, hän teki päätöksen matkan jatkamisesta. Rauhaton mieli ei aina tarkoita, etteikö olisi oikeassa paikassa tekemässä oikeita asioita, mutta se voi myös olla Herran kutsu pohtia asiaa.
Paavali lähti Troakseen julistamaan evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta. Hän oli ajatellut tapaavansa siellä Tituksen, mutta kun Titus ei ollut siellä, Paavali koki hengessään levottomuutta eikä saanut rauhaa. Niinpä hän jätti hyvästit seurakunnalle ja siellä hyvin alkaneelle työlle ja jatkoi matkaansa Makedoniaan etsimään Titusta, jossa he sitten tapasivatkin (2:12-13; 7:6). Paavali ei varmaankaan tehnyt hätäistä päätöstä ensimmäisen ajatuksen perusteella, vaan pohti rukoillen omaa sisäistä levottomuuttaan. Hän todennäköisesti toimi, kuten opetti ja vei huolenaiheensa rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon odottaen, että Jumalan yli ymmärryksen käyvä rauha varjelisi hänen sydämensä (Fil. 4:6-7). Kun hänen henkensä ei kuitenkaan saanut rauhaa, hän teki päätöksen matkan jatkamisesta. Rauhaton mieli ei aina tarkoita, etteikö olisi oikeassa paikassa tekemässä oikeita asioita, mutta se voi myös olla Herran kutsu pohtia asiaa.
Seurataan Hengen johdatusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti