En se minä ollut. Ei kait tämä maailmaa kaada. Mutta kun kaikki muutkin tekevät niin. Vastuun ottaminen omista tekemisistä tai tekemättä jättämisistä voi olla joskus vaikeaa. Asiat haluaa selitellä parhain päin. Jumalan edessä se ei onnistukaan niin helposti, sillä Hän tuntee meidät salatuimpaan saakka (Ps. 139:1-7). Hän kutsuu meitä selvittämään, kuinka asiat todella ovat. Saamme ojentaa elämäämme Jumalan sanan pohjalta ja tunnustaa, että se, mitä Hän sanoo elämässämme synniksi, on sitä. Ja kun teemme näin, meille käy hyvin, sillä Hän lupaa: "Vaikka syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa." (Jes. 1:18) Saamme siksi pyytää: Jumala, ole minulle armollinen ja pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden. Pese minut puhtaaksi ja anna lankeemukseni anteeksi. Minä tiedän pahat tekoni, sillä olen rikkonut sinun tahtoasi (Ps. 51:3-6). Ja jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä (1. Joh. 1:9).
Luo minuun puhdas sydän ja anna vahva henki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti