”Minä haluan kertoa teoistasi – niitä on enemmän kuin voin luetella." (Ps. 40:6)
Daavid oli ymmärtänyt, ettei kukaan ole Jumalan vertainen. Jumalan, joka on tehnyt suuria tekoja ajatellen vain meidän parastamme (40:6). Tämän totuuden kirkastuminen sai aikaan sen, ettei Daavid voinut olla hiljaa ja pitää Jumalan armoa ja rakkautta vain omana tietonaan. Hän julisti Jumalan vanhurskautta lakkaamatta ja puhui Hänen uskollisuudestaan ja pelastusteoistaan (40:10-11). Eikö meillä ole mitään kerrottavaa vai minkä tähden vaikenemme niin usein? Mitä tapahtuisikaan, jos antaisimme Jumalan rakkauden Jeesuksessa Kristuksessa sytyttää meidät niin, ettemme vain voi olla hiljaa? Kävisikö niin, että joku saisi kuulla keneen tulisi uskoa? Kävisikö niin, että joku uskaltaisi huutaa avukseen Jeesusta? (Room. 10:13-15) Kävisikö niin, että saisimme nähdä ympärillämme herätyksen - pienen tai suuren? Onko meillä varaa olla vaiti?
Kerrotaan Herran teoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti