”Hyväksykää joukkoonne myös sellainen, joka on uskossaan heikko, älkääkä ruvetko kiistelemään mielipiteistä.” (Room. 14:1)
"Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on", lauletaan lasten virressä. Jumalan sydämessä on tilaa kaikille ja kaikenlaisille keskeneräisille Jeesuksen seuraajille, mutta niin ei aina välttämättä ole meidän keskellämme. Seurakunnan tulisi ehdottomasti olla paikka, jonne jokainen saa tulla sellaisena kuin on. Heikkona tai vahvana. Vasta uskoon tulleena tai aina tiellä kulkeneena. Sairaana tai terveenä. Epäilijänä tai varmana uskossaan. Valitettavasti tämä ei aina toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäämme huomaamatta Jumalan Sanan opetusten rinnalle omasta kirkollisesta perinteestä nousevia vaatimuksia siitä, kuinka meidän joukkoomme kuulutaan. Annetaan Jumalan armon kasvattaa niin toisia kuin meitä itseämme elämään Jumalaa kunnioittaen (Tiit. 2:11-12). Me kaikki joudumme kerran tekemään Jumalalle tilin itsestämme, ei toisista (14:10-12).
Kaikille on tilaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti