torstai 5. toukokuuta 2016

Lähimmäisen rakkaudesta

”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (Mark. 12:31)

Meidät on kutsuttu rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseämme. Ajassamme lähimmäisen rakastaminen on väännetty jollain oudolla tavalla tarkoittamaan kaiken kattavaa suvaitsevaisuutta, jossa suljemme silmämme vääryydeltä tai käännämme katseemme toisaalle, kun lähimmäisemme vahingoittaa itseään ja muita. Suvaitsevaisuudella ei ole mitään tekemistä aidon lähimmäisenrakkauden kanssa, sillä se on pohjimmiltaan vain toisen sietämistä. Oikea rakkaus tulee puhtaasta sydämestä, hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta. Jos eksymme pois tältä perustalta, alamme jaaritella joutavia, vaikka emme itsekään ymmärrä, mitä puhumme ja mitä niin varmasti väitämme (1. Tim. 1:5-7). Kun saamme vastaanottaa Jumalan armon Jeesuksessa Kristuksessa, niin saamme kokea Jumalan rakkauden omalla kohdallamme. Kun saamme rakastaa Herraa yli kaiken, niin silloin myös voimme rakastaa aidosti lähimmäisiämme armossa ja totuudessa (12:30).

Rakastetaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti