”Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan näkymättömään, sillä näkyvä kestää vain aikansa mutta näkymätön ikuisesti.” (2. Kor. 4:18)
Näkyvä houkuttaa, vaikka tiedämme, että meitä odottaa taivaassa perintö, joka ei turmellu, tahraannu eikä kuihdu (1. Piet. 1:4). Kiinnitämme katseemme helposti ajallisiin ja alamme rakentaa elämäämme enemmän omaisuutemme kuin Jumalan varaan. Naurahdamme shoppailukierroksellamme mieleemme nousevalle ajatukselle, ettemme voi palvella kahta herraa (Matt. 6:24) ja vakuutamme itsellemme, että arvojärjestyksemme on oikea. Kyseessä ei ole kuitenkaan leikin asia, sillä Demas jätti nämä hommat tähän maailmaan ja sen tarjontaan rakastuneena (2. Tim. 4:10). Kiinnitetään katseemme näkymättömään eikä siihen, mikä on maailmassa, sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se ei ole Isästä. Näkyvä kestää vain aikansa, sillä maailma himoineen katoaa, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy iäti (1. Joh. 2:15-17). Kerätään aarteita taivaaseen (Matt. 6:20-21), jonne Jeesus on valmistanut meille tien.
Mihin sinä katsot?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti