”On niitä, jotka kapinoivat valoa vastaan, eivät tunne sen teitä eivätkä pysy sen poluilla.” (Job. 24:13)
Murhaaja nousee ennen päivän valkenemista. Aviorikkojan silmä tähyilee hämärää. Pimeässä murtaudutaan taloihin. Pilkkopimeä on kuin aamunkoitto, sillä pimeyden kauhut ovat tuttuja. Jumalaton on kuin lastu, jota virta vie (24:14-18). Job kuvaili elävästi asioita, joita yön pimeydessä tapahtuu. Asioita, joista me voimme yhä lukea lehdistä. Ihminen ei ole muuttunut yhtään paremmaksi vuosituhanten aikana, vaikka jotkut niin haluaisivatkin uskoa - päinvastoin. Televisiosta katsellaan ilta toisensa perään murhia, varkauksia ja aviorikoksia. Valtion päämiehet käyttävät valtaansa murhaamiseen ja rikollisesti hankitun rahan puhtaaksi pesemiseen. Toimittajalaumat käyvät hyeenoiden lailla väärällä tavalla ajattelevien kimppuun. Marginaalista halutaan tehdä valtavirtaa. Kaikki ummistavat silmänsä enemmän tai vähemmän valolta ja jos joku uskaltaa muistuttaa Valosta, hän saa tuntea sen nahoissaan. Meidät on kutsuttu elämään maailman keskellä pyhyydessä, puhtaudessa ja Jumalan armossa (2. Kor. 1:12).
Eletään valossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti