”Te olette vielä pöyhkeitäkin!” (1. Kor. 5:2)
Korintin seurakunnassa ei suurista sanoista huolimatta ollut Jumalan tahdon mukaista ja Hengen vaikuttamaa elämää (4:19-20). Kaikkien tuntema salaisuus oli, että eräs mies eli suhteessa isänsä vaimoon, mutta murheen, surun ja parannuksen teon sijaan siitä ylpeiltiin (5:1-2). Jumala ei antanut meille armoaan Jeesuksessa Kristuksessa, jotta me voisimme jatkaa synnissä elämistä, vaan jotta me voisimme käsitellä tekemämme synnit. Jeesus on voittanut elämällään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan synnin vallan ja pesee puhtaaksi jokaisen, joka tunnustaa syntinsä (1. Joh. 1:9). Kun näemme haavat hänen käsissään ja jaloissaan, sen tulisi saada meidät kavahtamaan tietoista ja tarkoituksellista elämää synnissä. Jos näin ei tapahdu, emme ole täysin ymmärtäneet armoa. Meidät on kutsuttu elämään Jumalalle erotettua, pyhää elämää (1. Piet. 1:14-16), sillä me emme omista enää itseämme, koska Jumala on ostanut meidät täydestä hinnasta (6:18-20).
Tuotetaan Jumalalle kunniaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti