”Onnellinen se kansa, jonka jumala on Herra." (Ps. 33:12)
Kansakuntamme onni ei löydy ajallisista asioista, vaikka nekin ovat tärkeitä. Soteuudistus, rajasopimus, nuorisotakuu, digiloikka, työnäytekokeilu, veroparatiisit tai nopeat laajakaistayhteydet eivät tee meitä onnellisiksi kuin hetkeksi. Jumala katsoo meitä taivaastaan, valvoo maatamme ja sen asukkaita, joiden kaikki teot Hän tuntee (33:13-15). Hilja Aaltonen kysyy runossaan: "Miksi unohdat Jumalasi näin, vaikka auttoi Hän, vierellemme jäi?" Kansamme ja kansakuntamme ainoa todellinen apu tulee Jumalalta, sillä Herran silmä on niiden yllä, jotka palvelevat häntä ja luottavat hänen uskollisuuteensa. (33:16-18). Ei käännetä selkäämme Hänelle, vaan tunnustetaan nöyrästi, että me tarvitsemme Jumalaa - yksilöinä ja kansakuntana. Laitetaan toivomme Häneen (33:22).
Hän on meidän turvamme ja kilpemme.
Ei ole kuin yksi kansa jonka Jumala on Herra, ja se on Jumalan kansa. Herra ei ole ollu ikinä Suomen kansan Jumala, kaikesta uskonnollisuudesta huolimatta. Mutta sitten tullaan siihen vakavaan asiaan onko Herra Jumalana Jumalan kansalle. Mielestäni vain harvalle, epäjumalanpalvelus on niin massiivista, että kansa on pakkosiirtolaisuudessa. Joko pian lähtee todella liikkeelle ne Jumalan lähettiläät, jotka johtaa vangitut vapauteen? Minä ajattelen että se on alkamassa, pienten alkujwn päiviä eletään. Ja ne jotka Herra lähettää ei ole paisuneita staroja eikä Herran voitelemat näinä ja tulevina päivinä esiinny isoilla areenoilla ja stadioneilla. Ylipäätään Herran lähettämien työsarka on isolta osin kammiossa, ja heidän kautta tapahtuva vaikutus on sellaista joka näkyy ja tuntuu laajasti Hengen maailmoissa ja aikaansaa ns välillisesti Elämää. Tässä ajassa on mysteeri se, että kuinka Herra synkronoi asiat. On rukoilijoita jotka rukoilee läpi voittoja ja raivaa Tietä ja mahdollistaa askelia sellaisillekkin veljille ja sisarille joista he ei tietoisella tasolla tiedä mitään. Todellinen Kristuksen ruumiillistuma eli Seurakunta on ihmeellistä todellisuutta, siitäkin huolimatta että myös portto on todellisuutta kautta maanpiirin. Oikea ja väärä tulee eroamaan toisistaa, luste kootaan nippuihin, yhteen kootaan massat ja Seurakunta taasen löytyy tulevaisuudes ja osin jo nyt pienistä piireistä. Mutta Herra kokoaa hajallaan olevan laumansa, Hengessä yhteen, ei fyysisesti varmaankaan kovin isoihin yksiköihin. Megaseurakunnat on lusteen nippuja, Herra sieltä johtaa omansa pois, viheriäisille niityille ja virvoittavien vetten tykö! Kiitos Herralle!
VastaaPoista