”Kuinka minä siis voisin tehdä tämän suuren pahanteon ja siten tehdä syntiä Jumalaa vastaan?” (1. Moos. 39:9)
Joosef palveli orjan asemassa Potifarin talossa ja Jumala oli hänen kanssaan antaen hänen onnistua kaikissa toimissaan (39:1-5). Kaikki menikin vallan hienosti siihen asti, kunnes Potifarin vaimo iski häneen silmänsä. Tämä pyysi Joosefia makaamaan kanssaan kerta toisensa jälkeen, mutta Joosef kieltäytyi kerta toisensa jälkeen houkutuksesta ja pyrki välttämään naista. Joosef oli ehdoton vakaumuksessaan, ei siksi, ettei rikkoisi itseään, Potifaria ja tämän vaimoa, vaan koska tekisi syntiä Jumalaa vastaan. Lopulta nainen kävi käsiksi Joosefiin niin, että tämä joutui paeta tilanteesta siten, että hänen vaatteensa jäivät naisen käsiin. Tilannetta seuranneessa jälkiselvittelyssä Potifar uskoi vaimonsa valheen ja toimitti Joosefin vankilaan (39:7-20). Joosef oli periaaatteen mies eikä antanut periksi kiusaukselle, vaikka olisi voinut periaatteessa jopa hyötyä siitä. Kuuliaisuus Jumalaa kohtaan oli tärkeämpää kuin hyvä asema. Meidän ei tarvitse selvitä yksin kiusauksista (Hepr. 2:18)
Jeesus auttaa meitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti