”Älä kiellä tarvitsevalta hyvää, jos sen antaminen on sinun vallassasi.” (Snl. 3:27)
Älä kiellä tarvitsevalta hyvää, milloin voit sitä tehdä. Helpommin sanottu kuin tehty, vaikka mahdollisuuksia on kyllä runsaasti. Avun tarpeessa olevaa naapuria on helpompaa pyytää kääntymään jonkin organisaation puoleen, vaikka itselläkin olisi, mitä antaa (3:28). Kolehtiin on helpompaa tyhjentää pikkurahat kuin laittaa seteleitä, vaikka lähetyskentällä on suuria tarpeita. Kun televisioruutuun ilmestyy nälkäisen lapsen kasvot ja puhelinnumero, on helpompaa vaihtaa kanavaa kuin soittaa. On helppo ummistaa silmänsä toisten hädältä, olivatpa he lähellä tai kaukana. Mutta onko meillä Jeesuksen omina varaa toimia tällä tavoin? Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden siitä, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä meissä, joiden toimeentulo on turvattu, mutta suljemme sydämen puutetta kärsivältä veljeltämme? Meitä kutsutaan rakastamaan sanoin, mutta myös teoin (1. Joh. 3:16-18). Ei väsytä hyvän tekemiseen (2. Tess. 3:13).
Se tekee hyvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti