torstai 9. kesäkuuta 2016

Yhdessä kantaen

"Huoli masentaa ihmismielen, hyvä sana sen ilahduttaa." (Snl. 12:25 )

Saanko hakemani työpaikan? Miksei hän jo soita? Kuinka rahani riittävät kuun loppuun? Miksei auto käynnisty? Miksi lääkäri haluaa tavata minut uudestaan? Mistä löydän asunnon uudella paikkakunnalla? Miksi hän sanoi minulle sillä tavalla? Miksei kukaan välitä minusta? Onko lapsellani kaikki asiat hyvin? Kuuleeko Jumala varmasti rukoukseni? Kelpaanko minä Jumalalle? Aivan liian moni jää yksin murheineen ja huolenaiheineen. Kaikilla on niin kiire omien asioidensa kanssa, ettei lähimmäisen hätää ehdi huomata tai omat huolenaiheet tuntuvat niin musertavilta, että ne vievät kaiken huomion. Välttämättä edes seurakunnassa ei huomata, jos jokin painaa mieltä, eikä asiaa helpota se, että teemme yleensä kaikkemme, ettei kukaan edes näkisi. Kenenkään ei tarvitse selvitä yksin, sillä meidät on kutsuttu kantamaan toistemme taakkoja (Gal. 6:2). 

Ilahduta ja tule ilahdetuksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti