”Näinä vuosina ei tule kastetta eikä sadetta muuten kuin minun sanani kautta.” (1. Kun. 17:1)
Profeetta Elia aloitti toimintansa erittäin synkkänä ajankohtana Israelin historiassa. Kuningas toisensa jälkeen oli vietellyt kansaa yhä syvemmälle syntiin. Ahab pisti vielä pahemmaksi, teki enemmän syntiä kuin kaikki edeltäjänsä ja vihastutti Jumalan pahemmin kuin yksikään kuningas ennen häntä (15:25-16:33). Voi vain kuvitella tilannetta, jossa synti, pahuus ja luopumus olivat hallitsija hallitsijan perään kasvaneet. Rajansa kaikella, joten Jumala puhalsi pilliin Elian kautta ja esti sateen kolmen ja puolen vuoden ajaksi. Monia Jeesuksen omia vaivaa se luopumus ja paatumus, jonka näemme kasvavan ympärillämme. Meidän ei kuitenkaan tarvitse vaipua epätoivoon, sillä oikeus toteutuu kerran. Nyt saamme rukoilla kansamme puolesta, että Jumala antaisi meille armon ja herätyksen ajan ja kääntäisi ihmisten sydämet Jumalan puoleen. Yhä edelleen vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan. Elia oli yhtä vajavainen kuin me ja hänen rukouksensa kuultiin (Jaak. 5:16-17). Eikö Jumala siis kuulisi meidänkin rukouksiamme.
Taistellaan rukouksin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti