Vastuutonta

”Onpahan rauha ja turvallisuus minun päivinäni.” (2. Kun. 20:19)

Kuningas Hiskian luona kävi Babyloniasta vieraita, joille hän halusi osoittaa, kuinka tärkeä ja menestynyt hallitsija oli. Kun Jesaja kysyi, mitä kaikkea vieraat olivat saaneet nähdä, Hiskia totesi näyttäneensä heille aivan kaiken. Kuultuaan tämän Jesaja kertoi Hiskialle Herran sanan, jonka mukaan kaikki, mitä palatsiin oli koskaan koottu, vietäisiin pois Babyloniaan - syntyvät lapset mukaan lukien. Hiskia tuumasi tyynesti, että Herran sana on hyvä, mutta onneksi se ei vaikuta häneen, sillä hänen päivinään on rauha (20:14-19). Oliko Hiskia täysin piittaamaton vai eikö hän tajunnut tajunnut, millainen tulevaisuus kansakuntaa odotti? Kuinka usein mekin ajattelemme Hiskian tavoin, että onneksi meillä on vielä kaikki jotakuinkin hyvin. Ja niin me sopeudumme hiljaa ympärillämme tapahtuvaan moraaliseen rappioon ja olemme tyytyväiset siihen, että omat iankaikkisuusasiat ovat kunnossa. Meidän ei tule pelkästään tyytyä katsomaan sivusta, kun ihmiset kulkevat kohti iankaikkista kadotusta.

Tunnetaan kutsumme ja vastuumme.