”Kaiken minkä tekevät he tekevät vain siksi, että heidät huomattaisiin.” (Matt. 23:5)
Fariseusten ulkonaisen hurskauden tärkein motiivi oli tulla huomatuksi. He käyttivät leveitä raamatunlausekoteloita ja isoja tupsuja ja he istuivat mielellään kunniapaikoilla ja etumaisilla istuimilla. Mikään ei ollut mieluisempaa kuin se, että heidät huomattiin ja heitä tervehdittiin. Ulkonaisen itsetehostuksen lisäksi he vaativat toisilta enemmän kuin itseltään, mikä sai heidät puhumaan yhtä ja tekemään toista (23:3-7). Vaikka heidän tekopyhyytensä saattoi vakuuttaakin kanssaihmiset, Jumalaa se ei hämännyt. Hän tunsi fariseukset ja tuntee meidät ja tahtoo totuutta salatuimpaan saakka (Ps. 51:8). Hienot tupsut, etummaiset penkit, hurskas ulkomuoto tai kirkollinen harrastuneisuus ei avaa ovea taivaaseen. Meitäkään ei hyödytä, jos meissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta kiellämme sen voiman (2. Tim. 3:5). Jeesus sanoi: "Ei jokainen, joka sanoo minulle 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon." (7:21) Annetaan tekopyhyyden olla ja eletään aidossa suhteessa uskon kautta Jeesukseen.
Hän on tie taivaaseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti