”Heidän huulillaan sinä olet lähellä, mutta kaukana heidän sisimmästään.” (Jer. 12:2)
On äärimmäisen helppoa sortua tekopyhyyteen, jolloin yritämme antaa julkisuudessa paremman kuvan itsestämme kuin millainen se todellisuudessa on. Jeesuksen ajan lainopettajat olivat erityisen taitavia tässä, sillä he istuivat mieluusti aina parhailla ja näkyvimmillä paikoilla niin kirkossa kuin edustustilaisuuksissa (Mark. 12:38-39). He osasivat kyllä oikeat rukoukset ja käyttivät hurskaalta kuulostavia sanoja keskustellessaan ihmisten kanssa, mutta heidän sydämensä oli kaukana Jumalasta (Matt. 15:7). Se, miten toimimme ollessamme yksin, mitä puhumme ja mitä ajattelemme, kertoo paljon sydämemme hengellisestä tilasta, sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu (Luuk. 6:45). Jumala tuntee meidät läpikotaisin. Hän näkee meidät ja tietää, millainen sydämemme on häntä kohtaan (12:3). Sen tähden onkin hyvä pyytää: ”Tutki minua, Jumala, ja tunne sydämeni. Koettele minua ja tunne ajatukseni. Jos näet tieni johtavan vaivaan, ohjaa minut iankaikkiselle tielle.” (Ps. 139:23-24)
Aitona Kristuksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti