”Ettekö vihdoinkin ota opiksenne ja kuuntele minun sanojani?” (Jer. 35:13)
Jumala lähetti profeetta Jeremian viemään sanan Juudan miehille ja Jerusalemin asukkaille, että nämä vihdoin kuuntelisivat, mitä Jumalalla on heille sanottavana ja olisivat kuuliaisia. Jumala oli kerta toisensa jälkeen lähettänyt heidän luokseen profeettoja sanomaan: ”Palatkaa kukin pahalta tieltänne ja parantakaa tekonne. Älkää seuratko muita jumalia älkääkä palvelko niitä, niin te saatte asua siinä maassa, jonka minä olen antanut teille ja teidän isillenne.” Mutta kuuntelivatko ja tottelivatko he? Eivät. He eivät kallistaneet korvaansa Jumalan puheelle eivätkä kuunnelleet häntä (35:15). Miten mahtaa olla meidän laitamme? Halveksimmeko me hänen hyvyytensä, kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta? Ymmärrämmekö me sen, että Jumalan hyvyys vetää meitä parannukseen vai olemmeko me niin kovia ettemme tahdo kääntyä sydämessämme hänen puoleensa (Room. 2:4-6)? Otetaan opiksemme ajoissa ja kuunnellaan, mitä hän tahtoo puhua meille sanassaan. Otetaan vastaan Jumalan armo Jeesuksessa niin, ettei se jää turhaksi (2. Kor. 6:1).
Vielä on armon aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti