”Herää valvomaan ja vahvista jäljelle jääneitä, niitä, jotka olivat jo kuolemaisillaan.” (Ilm. 3:2)
Sardeksen seurakunnan ongelmana oli hengellinen kuolema. Ulospäin kaikki näytti olevan täysin kunnossa, mutta sisäinen elämä puuttui. Se näytti olevan elävien kirjoissa, mutta oli kuollut (3:1). Seurakuntaa kehotettiin valvomaan ja muistamaan, mitä se oli saanut ja kuullut. Eikä vain muistelemaan, vaan noudattamaan ja tekemään parannusta, jotta jäljelle jääneitä uskovia vahvistettaisiin (3:3). Sardeksen seurakunnan tila oli huolestuttava. Tilaisuudet pyörivät, mutta he eivät kyenneet näkemään, että synti oli saanut heistä niin vahvan otteen, että Jumala ei lukenut heitä enää elävien joukkoon. Valitettavasti meillekin voi käydä samoin niin henkilökohtaisessa kuin seurakunnan ja kirkon elämässä. Meitä ei suotta kehoiteta rohkaisemaan toisiamme, ettei kukaan lankeaisi synnin viettelyksiin ja paatuisi, vaan että saisimme pitää loppuun asti kiinni siitä todellisuudesta, jonka yhteyteen olemme päässeet (Hepr. 3:13-14). Se, joka voittaa, puetaan valkoisiin vaatteisiin ja Jeesus tunnustaa hänet Isän edessä (3:5).
Herätään valvomaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti